Kun isoisä kidekoneen osti

Kenttäpuhelin. Kotimuseo. Uurainen.

Tarina kertoo, että 1920-30-luvuilla esineiden keräilyä myös osto- ja myyntitarkoituksessa harrastanut vaari keksi harjoittaa ehkä hieman kyseenalaisesti pienimuotoista liiketoimintaa sallimalla kirkonkylän koululaisten tulla tupaan kuuntelemaan “radiokidekonetta” markan pääsymaksua vastaan. Nähtävästi kotiväet eivät moista rahastamista kovin pahana pitäneet. Yleisöpohja laajeni sittemmin kattamaan aikuisetkin, media vaan vaihtui houkuttelevammaksi, oikein elokuvakoneeksi. 


Vuosikymmeniä myöhemmin samalla mäellä rynnättiin heinäpelllolta seuraamaan ensimmäistä kuukävelyä televisiovastaanottimesta ihan vaan oman
perheen kesken. Vaari ei varmaan koskaan olisi voinut kuvitella, että miniän kainaloon napattu pallero
omine jälkikasvuineen tulisi elämään maailmassa, missä elokuvia voisi katsoa taskuun mahtuvasta henkilökohtaisesta tietokoneesta, joka syrjäyttäisi myös tuon ajan sentraalisantran.



Nyt jo eräänlaiseksi turhakkeeksi muuttuneen, jokaisen olohuoneen kirjahyllyalttaria dominoineen television osa oli aukaista tietä median läpäisemälle arkitajunnalle. Viimeistään jokaisella oppivelvollisuusiän saavuttaneella on nykyään oma viihde- ja informaatiotulvaa tihkuva yksikkö hyppysissään.

Uuden asuinrakennuksen porstuassa on talvi- ja jatkosodassa palvellut pelottavanoloinen kenttäpuhelin. Vaari ei itse tarttunut aseeseen, vaan palveli kotirintamalla. Hankintapäällikön tehtävä oli vastata esim. osasta Suomen sotahevosvahvuutta. Vaikkei tämä isäntä rintamalla vaikuttanut, kenttäpuhelimen hän kuitenkin jostain hankki, jälkeen päin, muistoksi merkittävistä vuosista. Ehkä hän tahtoi ajatella, että sodassa pyssyjä tärkeämpää on toimiva viestintä.



                                                                                                                                    19. 10. 2021.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"Olkaamme siis suomalaisia!" Ruotsi-Venäjä -maaottelun pelinappula Suomen voitokas polku lukutaitoiseksi kansaksi – kuinka tie vei periferiasta sivistyksen porteille ja rihvelitaululta ihmeitätekevän digitalisaation armoille

Kuva
Muutoin ylipäänsä waltakunnan aineelliset ja siweelliset woimat saiwat tällä hallituskaudella lujan jännityksen; mutta edellä kaiken oli järjestys aian tunnussana. W. 1686 ulos-annettiin uusi kirkkolaki, se sama joka meidän maassa wiime aikoihin saakka on woimassa ollut , ---                                         - Yrjö Koskinen : Suomen kansan historia. 1881 -                                                                       ****                                                    ...
Lue lisää

Kun Jumalan ilmoitettiin kuolleen jäi todellisuus – mitä tehdä totuuden jälkeisen ajan todellisuudella?

Kuva
" Someone mentioned this concept that I had not heard of previously called "a post-truth society" in which it's possible to assert things that have no factual basis ." "Joku   mainitsi käsitteen, jota en ollut aikaisemmin kuullut  – "totuuden jälkeinen yhteiskunta"  –  jossa on mahdollista väittää asioita, joilla ei ole totuuspohjaa."    -   Francis Fukuyama 2016  - René Magritte´n teosta mukaileva muraali Tallinnan vanhassakaupungissa. Vironkielistä slangia: "Tämä ei ole diippiä", ts. syvällistä. 2011. Vaikea uskoa, että Francis Fukuyama oli vasta v. 2016  antanut kertoa itselleen ensimmäistä kertaa käsitteestä "totuuden jälkeinen yhteiskunta". Ei kai "totuuden jälkeisyys" sinänsä voinut olla mikään ennenkuulumaton ja uusi ilmiö amerikkalaiselle politiikan tutkijalle?  Todennäköisesti ei. Tarkemmin ajateltuna ehkä painotus olotilan leviämisestä konkreettisemmin ilmaistuna koko yhteiskuntaa kattavaksi ansaitsee...
Lue lisää

What on earth eli mitä ihmettä? – perustavaalaatua oleva vastaus keskustelussa erään tekoälyversion kanssa

Kuva
"Maa on ihmisenä olemisen kulmakivi." - Hannah Arendt -   " Tulevaisuuden osalta kyse ei ole sen ennustamisesta, vaan sen mahdollistamisesta." - Antoine de Saint Exupėry - "If another AI version (or the model you used before) didn’t mention  scientific and climate interests , it’s likely because that angle is often    overlooked in geopolitical explanations , which tend to emphasize the flashier aspects  — military power and natural resources ." - Tekoälyn vastaus, miksi se jätti huomioimatta  tieteelliset ja ilmastoon liittyvät näkökulmat laatiessaan yhteenvetoa kysymykseen, mitkä kaikki valtiot kilvoittelevat  Grönlannista ja miksi - Oheinen kuvapari väittää rinnastavansa maapallosta eri aikoina otetut potretit. Pari viikkoa sitten otetun kuvakaappauksen lähdevideo on nyt syystä tai toisesta muurautunut tavoittamattomaksi. Joka tapauksessa ollaan oltu matkalla avaruudessa vissiin ainakin v. 1972 ja ollaan oltu taas. Uutisia Artemis-aluksen taipalees...
Lue lisää