Kun isoisä kidekoneen osti

Kenttäpuhelin. Kotimuseo. Uurainen.

Tarina kertoo, että 1920-30-luvuilla esineiden keräilyä myös osto- ja myyntitarkoituksessa harrastanut vaari keksi harjoittaa ehkä hieman kyseenalaisesti pienimuotoista liiketoimintaa sallimalla kirkonkylän koululaisten tulla tupaan kuuntelemaan “radiokidekonetta” markan pääsymaksua vastaan. Nähtävästi kotiväet eivät moista rahastamista kovin pahana pitäneet. Yleisöpohja laajeni sittemmin kattamaan aikuisetkin, media vaan vaihtui houkuttelevammaksi, oikein elokuvakoneeksi. 


Vuosikymmeniä myöhemmin samalla mäellä rynnättiin heinäpelllolta seuraamaan ensimmäistä kuukävelyä televisiovastaanottimesta ihan vaan oman
perheen kesken. Vaari ei varmaan koskaan olisi voinut kuvitella, että miniän kainaloon napattu pallero
omine jälkikasvuineen tulisi elämään maailmassa, missä elokuvia voisi katsoa taskuun mahtuvasta henkilökohtaisesta tietokoneesta, joka syrjäyttäisi myös tuon ajan sentraalisantran.



Nyt jo eräänlaiseksi turhakkeeksi muuttuneen jokaisen olohuoneen kirjahyllyalttaria dominoineen television osa oli aukaista tietä median läpäisemälle arkitajunnalle. Viimeistään jokaisella oppivelvollisuusiän saavuttaneella on nykyään oma viihde- ja informaatiotulvaa tihkuva yksikkö hyppysissään.

Uuden asuinrakennuksen porstuassa on talvi- ja jatkosodassa palvellut pelottavan oloinen kenttäpuhelin. Vaari ei itse tarttunut aseeseen, vaan palveli kotirintamalla. Hankintapäällikön tehtävä oli vastata esim. osasta Suomen sotahevosvahvuutta. Vaikkei tämä isäntä rintamalla vaikuttanut, kenttäpuhelimen hän kuitenkin jostain hankki, jälkeen päin, muistoksi merkittävistä vuosista. Ehkä hän tahtoi ajatella, että sodassa pyssyjä tärkeämpää on toimiva viestintä.



                                                                                                                                    19. 10. 2021.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"Niin kaunis on kuolla sun joukkosi eessä Vaan kauniimpi elää elämään syntyneessä"

Kuva
.  Ei ole mitään niin vaarallista kuin salakavala vihollinen, mutta ei mitään yhtä myrkyllistä kuin petollinen ystävä.                                                       -Hryhorii Skovoroda (1722-1794),                                                         ukrainalainen runoilija ja filosofi-       Pitäköön jokainen huolen muista älköönkä antako kenenkään itsestään huolta pitää,        sillä tämä on onnenkauppaa koko elämä. Kuraasia, Hirmuhärkä, kuraasia.                                                       -William Shakespeare (1564 ...
Lue lisää

Tää maailma on niin kylmä? – sotien juonittelijoiden taiteen säännöt

Kuva
Jumala, taon ja taon ja taon, pyytäen, herjaten, rukoillen taon! Avaa porttisi, avaa, avaa! Avaa silmäsi, Liikkumaton! Nää: tuhat äitiä rakastavaa huutaen lastensa suojaksi heittyy sortuissa seinäin ja vaipuissa katon. Maailma soraan ja kauhuun peittyy. Kyyneleet sieluihin kaivavat vaon... Murtuvin nyrkein taon!      -- Kivinen Jumala, herätit meidät, omaksi kuvakses teit sinä meidät. Kylminä seisomme, huomiseen saakka.                                                                                            -Aila Meriluoto: Kivinen Jumala (katkelmia)-   Ihminen näkee pahan mieluummin  muissa, ei  itsessään.                               ...
Lue lisää

Ukot ja akat asialla – maailman onnellisimman maan aineksia?

Kuva
 Wie Körperlich, so sind die Geschlechter auch in ihrem Geistes- und Seelenleben verschieden. Aber verschieden sein, anders sein, heißt für das  weibliche Geschlecht nicht niedriger sein als das männliche. Und wenn wir auf Grund unserer psychischen weiblichen Eigenart zum Teil anders fühlen, denken und handeln als der mann, so empfinden wie unser Anderssein als einen Vorzug im Hinblick auf die Ergänzung des Mannes und die Bereicherung der Gesellschaft. (Kuten fyysisesti, sukupuolet eroavat toisistaan myös henkisesti ja sielunelämältään. Mutta se, että on erilainen, toisenlainen ei tee naissukupuolesta alempaa. Ja jos tunnemme, ajattelemme ja toimimme  fyysisten ominaisuuksimme vuoksi eri tavalla kuin miehet, koemme eroavaisuutemme etuna toistemme täydentämisen ja yhteiskunnan rikastamisen kannalta.  [vapaa käännös] )                               ...
Lue lisää