Pimeyden ytimessä ei aurinko paista



Jos tahdomme, voimme edetä kohti kestävää onnea, ymmärtämystä ja viisautta. Valitsemmeko sen sijaan kuoleman, koska emme voi unohtaa erimielisyyksiämme? Vetoamme ihmisinä ihmisiin. Muistakaa ihmisyytenne ja unohtakaa muu. 

   - Konstantin Lopushanskyn elokuvan 
    "Kuolleen miehen kirjeet" (1986) epilogista -


Itä ja länsi eivät epäile toisiaan siksi, että olemme aseistettuja. Me olemme aseistettuja siksi, että epäilemme toisiamme.  

   -  Ronald Reagan - 1988 ⁽ ¹ 
 


Polkupyörän dynamosta
energiansa saava hehku-
lamppu. Pysäytyskuva
Kuolleen miehen
kirjeet -elokuvan 
alusta.
Venäjän presidentin väläytettyä Ukrainaan kohdistamansa hyökkäyssodan alkupäivinä ydinasekorttiaan mieli palasi vuosikymmenien takaiseen ydinsota-aiheisen neuvostoelokuvan katsomiskokemukseen. 


Helsingissä toimi 1980-luvulla elokuvateatteri Kosmos, joka oli omistettu neuvostoliittolaiselle elokuvalle. Sinne saattoi mennä, kun vaikkapa tahtoi vaihtelua Hollywood-tarjontaan.


Missään muussa maailman maassa ei tällaista avartavaa mahdollisuutta tuskin olisi ollutkaan. 


Myöntyväisyyspolitiikan nimissä suhtauduimme avoimin mielin itänaapurimme kulttuuriantiin. Repertuaarin mahdolliset kolhoosielämän ihanuutta kuvaavat teokset taisivat jäädä katsomatta. Elokuvateatterin penkissä kävi ilmi, että kyseisen elokuvan ankeudella ei ollut mittaa eikä määrää, mutta oltiinhan siinä sentään ei enempää eikä vähempää kuin maailmanrauhan asialla.



Kyseiseen Kuolleen miehen kirjeet -elokuvaan valitut, alussa viitatut epilogin rivit on siteerattu yhdeksäs heinäkuuta 1955 Lontoossa päivätystä yhdentoista aikansa kuuluisimman intellektuellin allekirjoittamasta Russell-Einstein -julistuksesta. Kylmän sodan ollessa jäätävimmillään vedottiin rauhanomaisen ratkaisun löytymiseksi ja varoitettiin ydinsodan vaaroista. 



Euroopassa ydinaseen uhan varjossa käyty taistelu maailman herruudesta jäi kylmäksi. Aikakauden kauhun tasapaino eri ideologioiden välillä purkautui lopulta uuteen maailmanjärjestykseen, jota edeltävä ns. itäblokin, Euroopan sosialististen maiden vallankumousten sarja ei puhjennut varsinaisiksi yhteenotoiksi Romaniaa lukuunottamatta. Itäisen ja läntisen Euroopan jakanut rautaesirippu murtui sosialististen maiden hylättyä yksipuoluejärjestelmänsä. Berliinin muuri kaatui, suuri ja mahtava Neuvostoliitto hajosi ja alkoi kuumeisesti etsiä uutta suuruuden muotoa. 

 

Julistus ei valitettavasti vaikuttanut ydinasevarusteluun. Se ei tuolloin sitä hillinnyt, puhumattakaan, että olisi sen lakkauttanut. Vuoden 1955 jälkeen ainakin kuusi valtiota on ilmoittautunut kisaamaan samaan sarjaan aiemmin kilpailusssa kunnostautuneiden  USA:n, Venäjän ja Iso-Britannian kanssa. 



Asevarustelun ohella suurvallat kilpailivat kylmän sodan aikakaudella tiedustelun, urheilun, kulttuurin ja taiteen areenoilla. 


Amerikkalainen "Seuraava päivä" (The Day After 1983) oli syy, miksi kyseinen Kosmoksessa esitetty "Kuolleen miehen kirjeet" tehtiin. ABC- yhtiön tuottamassa jenkkien tv-elokuvassa kuvataan Kansasin asukkaiden kärsimyksiä NATO:n ja Varsovan liiton välisen yhteenoton näyttämöllä. Moskovalaisessa tuotantoyhtiössä pidettiin häpeällisenä, että maailmanrauhan tärkeimmällä puolustajalla Neuvostoliitolla ei ole vastaavaa taideteosta, kun taas pahin sodanlietsoja USA oli moiseen yltänyt. Tilaukseen laitettiin katsojaa siinä määrin järkyttävä elokuva, että tämä ryntäisi siltä istumalta televisionsa ääreltä kadulle protestoimaan.⁽ ² Moskovaan ei ollut kantautunut lohduttava tieto, jonka mukaan presidentti Ronald Reagan oli ollut puolestaan "The Day After"- elokuvan ennakkonäytöksestä poistuttuaan niin liikutettu, että oli alkanut siltä istumalta suunnitella ydinaseohjelmansa laajentamisen asteittaista  purkamista. 


Kosmoksessa nähty elokuva päättyy kiitoksen sanoihin. Ne on kohdistettu neuvostoliittolaisista tieteenharjoittajista koostuvalle, ydinsotaa vastustavalle rauhanjärjestölle. 


Tieteentekijöiden verkostoon kannattaakin viitata ja vedota. Se on kattava, objektiivisuuteen pyrkivä, puolueeton – ja rajat ylittävä, kansainvälinen.⁽ *


Kun mittalaitteet kehittyivät 1900-luvulle siirryttäessä, siihen mennessä vallalla ollutta käsitystä mekaanisten ilmiöiden ja kappaleiden muuttumattomuudesta ja ennustettavuudesta alettiin kyseenalaistaa. Klassinen fysiikka sai rinnalleen toisen fysiikan perusteorian, kvanttimekaniikan. Maailmankaikkeuden syvimpien ongelmien ratkaiseminen sai lisää välineitä. Atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavan aikakausi avasi uuden ulottuvuuden luonnon tutkimiselle ja mallintamiselle. ⁽ ³


Tuon ajan tiedemiehet ja -naiset eivät varmasti voineet uraauurtavien löydöstensä äärellä kuvitella, mihin esim. joitakin ydinfysiikan sovelluksia tultaisiin  seuraavien vuosikymmenien kuluttua käyttämään. Ydinfission löytyminen ajoittui toisen maailmansodan alkamisvuoteen. Se valjastettiin heti tuhon välineeksi. Hiroshiman ja Nagasakin pommeihin johtanut tietotaito kanavoitui rauhanomaisen ydinenergian palvelukseen vasta myöhemmin. ⁽⁴


Kun kysyy lapselta, mikä on kaiken tekniikan alku, saa vastaukseksi että tuli. Niinpä! Voi mieltää, että tekniikassa on kyse tulen, tuon alun perin auringosta johdetun voiman valjastamisesta, vangitsemisesta, muuntamisesta, siirtämisestä ja hyödyntämisestä käyttökelpoiseksi energiaksi.


Olemme jo niin pitkällä, että olemme alkaneet ratkoa, miten myöskin ydinfuusiota -samaa reaktiota, mikä tapahtuu auringossa ja muissa tähdissä- voitaisiin hyödyntää energiantuotantoon, ei pelkästään vetypommeihin. Toisin kuin perinteisen ydinvoimaenergian tuotannossa käytettävässä fissiossa, ydinfuusioon perustuvassa tuotannossa ei tarvita radioaktiivista ja ehtyvää uraania eikä radioaktiivisen jätteen määrä olisi samaa luokkaa kuin ydinvoimalassa. Testikäyttöön rakennettava ITER fuusiovoimala on maan päälle rakennettu keinotekoinen tähti, joka kykenee käyttämään merivettä polttoaineenaan. Siinä missä ydinvoimalan radioaktiivinen jäte jäähtyy turvalliseksi kymmenessätuhannessa vuodessa, fuusiovoimalan jätteen radioaktiivisuus jäähtyy pois sadassa vuodessa. Kerrotaan, että fuusiovoima ei voi aiheuttaa perinteisen ydinvoimalaan liitettyjä ydinonnettomuuksia; jos jokin menee vikaan, fuusioreaktori yksinkertaisesti pysähtyy. 


Mikä tärkeintä, ilmastoa kuormittavia hiilidioksidipäästöjä fuusiovoimala ei aiheuta.


Viimeaikaisista edistysaskelista huolimatta fuusiosta saatavia hyötyjä saadaan vielä odottaa. Tuotantomuodon laajentaminen saattaa olla mahdollista aikaisintaan parinkymmenen vuoden kuluttua. Hiilineutraaliudelle asetettuja tavoitteita ei arvioiden mukaan ehditä saavuttaa tällä aikataululla. Pessimismille ei silti tahdo antaa liikaa sijaa.


Nyt, kun Venäjän aloitettua hyökkäyksensä Ukrainaan energiastakin on tullut korostetusti pelinappula, jolla voi päätellä ensisijaisesti tavoiteltavan valtaa ja markkina-asemia, on pakko kurottaa hieman kauemmaksi ulottuakseen yli asevarustelun ja pakotekilpailun katkun. On jaksettava toivoa, että jostain löytyisi vaihde, jonka varassa järjettöminkin kapeakatseisuus ja lyhytnäköisyys väistyisi realiteettien edessä, asettuisi maapalloa koettelevan ekokatastrofin äärelle ja suuntaisi kaikki liikenevät resurssit yhteisen selviytymisstrategian rakentamiseen.



                                                                                                                                                        15. 3. 2022.


________

viitteet, taustaa:

⦁ Konstantin Lopushansky: Письма мертвого человека aka Dead Man's Letters (1986). Kuolleen miehen
kirjeet.
 ¹ ⁾Henri Korhonen: Vastakkainasettelusta takaisin neuvottelupöytiin. Presidentti Ronald Reaganin                 neuvostosuhteet 1981-1987. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Maailmanpolitiikan                tutkimus. Pro gradu -tutkielma. 2010. s.101.
² ⁾Andrei Kozovoi. 2019: More Powerful Than the Day After: The Cold War and The Making of Dead            Man's Letters (1986) p. 168.
³ ⁾ Vesa Maaselkä: Kvanttimekaniikan synty.
⁴ ⁾Ydinturvallisuus. Toim: Jorma Sandberg. Säteilyturvakeskus. 2004. s.12.

 * ⁾ Korjaus 16.3. : lisätty "rajat ylittävä, kansainvälinen"





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"Olkaamme siis suomalaisia!" Ruotsi-Venäjä -maaottelun pelinappula Suomen voitokas polku lukutaitoiseksi kansaksi – kuinka tie vei periferiasta sivistyksen porteille ja rihvelitaululta ihmeitätekevän digitalisaation armoille

Kun Jumalan ilmoitettiin kuolleen jäi todellisuus – mitä tehdä totuuden jälkeisen ajan todellisuudella?

What on earth eli mitä ihmettä? – perustavaalaatua oleva vastaus keskustelussa erään tekoälyversion kanssa