Piru Raamattua kääntää – tulkinnat, virheet ja niiden vaikuttavuus

Espanja, Malaga, Centro historico. 2015.

Olin jo jonkin aikaa hellinyt ajatusta, että kun Suomi on tullut ensimmäisen kerran mainituksi Tacituksen Germaniassa (98 jaa.), samassa yhteydessä on korostettu naisten ja miesten tasavertaisuutta.  


Historiahylly sattui olemaan kirjaimellisesti käden ulottuvilla, kun istuin kirjaston lehtilukusalissa. "Ai tämä on se, missä puhuttiin ihme Fenneistä", muistin joskus mainostettaneen. Kyllä. Viimeisessä luvussa. Keisariajan Roomassa käytetettävinä olleiden, teoksen v. 1976 kääntäneen Tuomo Pekkasen mukaan sittemmin tuhoutuneiden karttojen ja lähteiden pohjalta luodussa kuvauksessa maailman äärilaita olimme me.


"Fennit ovat ihmeen villejä." Aha. Mutta mikä parasta: "Metsästys elättää yhtälailla sekä miehiä että naisia. Nämä näet seuraavat miehiä kaikkialle ja pyytävät osan saaliista."


Koin tämän voimaannuttavana ns. kansallisen identiteetin rakentumisen kannalta. Kuinka hienoa    
olisi kertoa tästä tasa-arvon etiäisestä  esim.  toisista kulttuureista saapuneille maahanmuuttajille!
Myöhemmin kodin kirjahyllystä lyötyi sattumalta aikaisempi painos.
Kirjasta nouseva pöly takertui kurkkuun, kun ao. kohdan sisältö olikin aivan toisenlainen:


"Metsästys elättää samalla tapaa sekä miehiä että naisia. Nämä näet seuraavat kaikkialle miehiä ja vaativat osan saaliista."


"Vaativat?" Huoli omasta sisälukutaidosta väistyi hetkeksi. Mielikuva nälkäisistä, miesten perässä roikkkuvista, saalista raastavista naisista on kieltämättä koominen – myöskin kärjistyneen vastakkainen aiemman käsitykseni kanssa.


Tarkistin Pekkasen version. Oli se siellä: "pyytävät!"


Jostain syystä aiemman painoksen kääntäjä Edwin Johan Hildegard Linkomies, Suomen pääministerinäkin jatkosodan aikana vaikuttanut Rooman kirjallisuuden professori, oli v. 1952 päätynyt omanlaiseensa ratkaisuun. 


Mietin niitä suomityttöjä ja -poikia, jotka ovat lähes kolmenkymmenen vuoden aikana kunnioituksesta pinkeinä pidelleet käsissään Tacituksen Germaniaa, missä Suomi on mainittu.  Mitähän ne muut meistä silloin ajatteli? Viheliäsen köyhiä, kaikki joo... ja vailla vakinaisia asujaimistoja...niin...vaeltajakansaa... mutta että tällainen oli meillä tämä työnjako?


Sitä, mikä valta esim. Raamatun kääntäjillä ja tulkitsijoilla on ollut, ei rohkene miettiä lainkaan.


Tuomo Pekkanen toimitti vaimonsa Virpi Seppälä-Pekkasen kanssa v:een 2017 saakka Ylen "Nuntii Latini"-ohjelmaa, latinankielisiä viikkouutisia. Pekkasen laitoksessa on mukana käännöksen pohjana toiminut latinalainen teksti. Siitä voi tarkistaa, että alkuperäinen verbi ´venor´ vastaa suomen kielen sanaa ´metsästys´. Vaikka suomen ´pyytää´ on myös synonyymi anomista tarkoittavalle sanalle, se toki viittaa tässä yhteydessä yksiselitteisesti nimenomaan metsästämiseen. Pyytämisen vääntyminen vaatimiseksi kertoo jo sellaisesta luovuudesta, mitä käännöstyö ei kestä.


Ai niin. Pekkanen kirjoittaa johdannossaan. "---Fenni elää edelleen maastamme ja asukkaistamme käytetyissä Finland, finne -nimityksissä. Tosin Tacituksen Fennit olivat itse asiassa lappalaisia, eivät vielä
suomalaisia. joita tarkoittamaan tämä nimi on vasta paljon myöhemmin siirtynyt. "


Kuka onkaan lappalainen, lappilainen, saamelainen, suomalainen?  Onko saamelainen suomalainen?




                                                                                                                                6. 1. 2019.



_________

Viitteet, taustaa:

⦁Tacitus: Germania. Oy Gaudeamus Ab. Kustannusosasto. Helsinki 1976. Latinan kielestä kääntänyt ja lyhyesti selittänyt Tuomo Pekkanen.
⦁Tacitus: Germania. Kustannusosakeyhtiö Otava. Helsinki 1952. Suomentanut ja lyhyesti selittänyt Edwin Linkomies.
⦁Yle Elävä arkisto. Viikon kieli: latina-
⦁Vihreä lanka. "Olen saamelainen, en suomalainen". 27. 9. 2018. (Linkissä ongelmia).
⦁Voima. Olen suomalainen? ”Suomalaisuus” on monimutkainen rakennelma, joka esitetään kuitenkin suppeasti ymmärrettynä. Saamelaisaktivisti Jenni Laiti kertoo suhteestaan suomalaisuuteen. 11. 12. 2017.

Lisäys 19. 6. 2026. 
⦁Reetta Viljaharju. SAAMEN KIELEN ELVYTYKSESTÄ SEN HALTUUNOTTOON – Autobiografinen tutkimus kielellisten käännekohtien vaikutuksesta identiteettiin. Maisterintutkielma. Suomen kieli. Kieli- ja viestintätieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. Kevät 2025.
("etnostressi" - määritelmä. S. 52.)












   

.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"Olkaamme siis suomalaisia!" Ruotsi-Venäjä -maaottelun pelinappula Suomen voitokas polku lukutaitoiseksi kansaksi – kuinka tie vei periferiasta sivistyksen porteille ja rihvelitaululta ihmeitätekevän digitalisaation armoille

Kun Jumalan ilmoitettiin kuolleen jäi todellisuus – mitä tehdä totuuden jälkeisen ajan todellisuudella?

What on earth eli mitä ihmettä? – perustavaalaatua oleva vastaus keskustelussa erään tekoälyversion kanssa