"Niin kaunis on kuolla sun joukkosi eessä Vaan kauniimpi elää elämään syntyneessä"
.
Ei ole mitään niin vaarallista kuin salakavala vihollinen,
mutta ei mitään yhtä myrkyllistä kuin petollinen ystävä.
mutta ei mitään yhtä myrkyllistä kuin petollinen ystävä.
-Hryhorii Skovoroda (1722-1794),
ukrainalainen runoilija ja filosofi-
Pitäköön jokainen huolen muista älköönkä antako kenenkään itsestään huolta pitää,
sillä tämä on onnenkauppaa koko elämä. Kuraasia, Hirmuhärkä, kuraasia.
-William Shakespeare (1564 -1616): Myrsky-
Suom. Arto af Hällström.
 |
| Suomalainen peltomaisema. Vihti. 2021. |
Yhden filosofian historiaa kartoittavan yleisteoksen johdannossa kirjan toimittaja kertoo hahmotelleensa kysymystä, miten "löydetään" tutkimuskohde.
Vastavirallistetun kristillisen kirkon suojista ajattelunsa ammentanut, filosofiaa ja teologiaa yhdistänyt läntisen maailman tärkein kirkkoisä Augustinus (354-430) laski historiakäsityksensä perustukset hyvän ja pahan väliselle taistolle. Selvyyden vuoksi hän antoi kyseisille määreille ihan konkreettiset maanpäälliset vastineet: Jerusalem ("Jumalan valtakunta") ja Babylon ("maallinen valtakunta"). Augustinuksen mukaan historia oli hyvän ja pahan välistä kilpailua vaikutusvallasta. Kaikki tapahtumat määrittyivät suhteessa tuohon mittelyyn.
Artikkelikokoelman esipuheessa tähdennetään, kuinka Augustinuksen uskonnolliset käsitykset tiedon perusteista tuntuvat monelle nykyihmiselle vierailta. Ne ovat kuitenkin tarjonneet näille filosofian historian harrastajalle suunnatun kirjan laatijoille ohjenuoraa. Voisiko Augustinuksen miellekartan pohjalta tarkastella historian linjoja, arvioida merkityksiä? Teoksen kokoajien mukaan soveltuvaksi tutkimukselliseksi työvälineeksi piirtyy kysymys, mitä tarjota Jerusalemin ja Babylonin tilalle. ⁽ ¹
Ukrainassa vietettiin vv. 2015- 2023 voitonpäivää toisen maailmansodan natsismista, vietettiin siis myös 9. toukokuuta 2022. Juhlan kunnniaksi tuotetun videon voi katsoa tästä. Se, että Venäjä oli perustellut muutamaa kuukautta aiemmin maahan suuntaamaansa laajamittaista hyökkäystä alkusoittona denatsifikaatiolle, kansallissosialistisen ideologian vastaiselle toimenpiteelle, loi ukrainalaisten juhlamieleen erityistä päättäväisyyttä. He tahtoivat painottaa, että toisessa maailmansodassa Ukraina muodollisesti suvereenina neuvostotasavaltana kantoi kortensa kekoon taistelussa natseja vastaan varsin kunniakkaasti eikä todellakaan jättäisi merkkipäivää huomioimatta.
Toisessa maailmansodassa Saksa raastoi Neuvostoliitolta Ukrainaa itselleen, perusti sinne hallinnon, mutta ukrainalaiset jaksoivat. Heillä on oma, erityinen, oleellinen ja merkittävä osansa Hitlerin vastaisessa koalitiossa, joka voitti. Oli historiasta ammennetuilla argumenteilla parasta ennen -päivämäärä tai ei, jostain näkökulmasta tarkasteltuna voi kehiä juonteen, kuinka kyseinen vihollisvoima kukistettiin tuolloin yhdessä – vapaan maailman puolesta. Puna-armeija riensi ukrainalaisten rinnalle voittamaan takaisin natsien valtaamia alueita.
Kuvio ei kuitenkaan ollut yksiselitteisen sekeä. Sellainenkin tulkinta, jonka mukaan Ukraina päätyi ojasta allikkoon, on elänyt jälkipuinneissa.
Kremlin natsismikortti menetti läntisten tarkkailijoiden silmissä varsinaisen uskottavuutensa suhteellisen nopeasti.⁽ ² Venäjän saartoyrityksestä selvinneen Ukrainan pääkaupungin Kiovan pääkatua H’reštšatyk ´ia pitkin astelevan presidentin v. 2022 natsiteemankin ympärille rakentuvaa voitonpäivän viestiä ei kuitenkaan voi olla yhä kuulematta ja näkemättä, sitä on kelattava. Tekninen toteutus ei ole vaatimatonta luokkaa, se on huolellista työtä, siihen on satsattu, vaikutelma on vetoava. Kaikenlainen sotaisuuteen viittaava on tyylikkäästi onnistuttu minimoimaan. Sisältö tuntuu ilmentävän kauaskantoista agendaa, aivan kuin taustalla heijastelisi tietoisuus siitä, että henkisellä tasolla on valmistauduttu pitkäkestoiseen helvettiin.
Ukrainan presidentin voitonpäivätervehdyksen käsikirjoituksen yksityiskohdaksi on valikoitunut muutamaa päivää aiemmin kohdistettu isku alussa siteeratun Hryhorii Skovorodan nimeä kantavaan museoon. Kyseisen runoilijan ja filosofin kerrotaan olleen johtohahmo Ukrainan kulttuurisessa renessanssissa 1700-luvulla. Skovorodan muiston ja aatteellisen perinnön häpäiseminen vaikuttaa osuneen suoraan ukrainalaisuuden sydämeen. Sitäkin viiltävämpänä nousee loukkauksesta se aate ja ajatus, jonka nimissä puolustustahtoa nostattaa. Ärsytetettynäkään ei nähdä syytä verenhimoisuuden ja itsetarkoituksellisen kostonhimon lietsontaan. Annetaan ymmärtää, että vastakkain ei ole kaksi armeijaa, vaan kaksi eri maailmankatsomusta. Aseilla voi tuhota, mutta niillä on pakko hyökkäyksen edessä myös suojella.
Skovorodan jälkeensä jättämistä ihanteista on tahdottu tähdentää aineksia, joiden varaan muotoutuu taistelu kahden eri näkemyksen välillä. Vastakkain ovat yksilön vapaus ja demokratia sekä uusi autoritäärisyys, jonka käyttövoimana toimii kaikenlainen ennakkoluuloisuus. Ja kyllä, jälkimmäiseen ukrainalainen – ymmärrettävistä syistä – liittää natsifilosofian. ⁽ ³
Tänään tilannetta enemmän tai vähemmän sivusta seuraaville Maan asukeille on jo peruskauraa, että meneillään on niinkin merkittävä asia kuin maailman uudelleenjärjestäytyminen. Se, että hyökkäyksen kohteena kamppailevan Ukrainan osa on ollut ikäänkuin toimia kyseisen puhdistuksen lähtölaukaisun alustana, ei välttämättä heitä lohduta. Meille muille analyysin ja tulkinnan on määrä tuoda selkeyttä, merkitystä ja siinä se tietyssä määrin varmasti onnistuukin. Olemme motivoituneita tukemaan hyökkäyksen kohteeksi päätynyttä urheaa kansaa. Tukipaketeissa ei säästellä, niistä ei leikata, tai ainakaan sellaisista toimista ei uutisoida. Tässä kohtaa sisäiset ristiriidat siliävät. Lähetämme erimuotoista apua, sotaa pakenevat ovat tänne tervetulleita. Tiedämme, että Ukrainan osa on taistella kokonaisen maailmankuvan, tarkasti määriteltyjä arvoja ja sopimuspohjaisuutta edustavan idean puolesta.
On rinnastettu, että aivan kuten Ukraina nyt, Suomikin taisteli eturintamassa koko läntisen maailman puolustamiseksi talvisodassa Neuvostoliiton moukaroidessa maatamme. Siinä missä maailmallekin kantautunutta käsitettä talvisodan henki leimasi omanlaisensa yksinäisyys, jatkosodassa kohtalomme oli masinoitua osaksi liittolaisuutta, josta maksoimme rauhanehtojen selvittyä erillisen hinnan kyseisen sotavoiman vetäytyessä maamme alueilta. ⁽ ⁴
Mainitun artikkelikokoelman prologissa summataan augustinolaista, kristilliseen uskontoon pohjaavaa maailmanselitystä: historialla on alku ja loppu, mutta ennen kaikkea tietty suunta. Tuon suunnan tarkoitus olisi antaa yksittäisille tapahtumille merkitys ja samalla historialle ykseys.
Esipuheessa muistutetaan, ettei historian ykseyttä ole puolustettu ainoastaan uskonnollisten ajattelijoiden toimesta. Erään aikalaisen kirjoituksia kritisoivassa, kehitysbiologiankin aihepiiriä sivuavassa teoksessaan "Ihmiskunnan todennäköinen alku" Immanuel Kant (1724-1804) kuulemma spekuloi ja fantisoi kertomuksen, jossa ihmisen vapauden historia alkoi, "kun ihmisjärki heräsi tietoisuuteen omasta voimastaan - - - kun ihminen ryhtyi kokeilemaan – luonnollisten taipumustensa vastustuksesta huolimatta – uusia ruoka-aineita." Halutaan nostaa esille, kuinka Kant pyrki tarinallaan havainnollistamaan ihmislajin täten avanneen järkensä siivittämänä tien "ulos luonnon historiasta kohti vapauden historiaa" ja olisi siitä lähtien ikäänkuin tähdännyt rationaalisuutensa toteuttamiseen.
Tarinalta ei voi kysyä, mitä sen kehijä mielsi tapahtuneen niille hyvässä uskossa järkensä ääntä kuunteleville, jotka kohtasivat maan hedelmistä niitä myrkyllisiä.
1. 12. 2024.
_______________
Viitteet, lähteet, taustaa:
⦁ Otsikon sitaatti: Elämän seppeleet. san. Pepe Willberg.
⦁ Skovorodan sitaatti suomennettu Vodymyr Zelenskyin videotervehdyksen englanninnoksesta.
¹ ⁾ Petter Korkman ja Mikko Yrjönsuuri (toim.): Filosofian historian kehityslinjoja. Gaudeamus. 1998.
Prologi.
⦁ Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin videotervehdys kansalaisille voitonpäivänä toisen
maailmansodan natsismista. 9.5. 2022.
² ⁾Markus Leikola: Sodan ja rauhan kronikka – Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Aula & Co. E-Kirja.
2022.
³ ⁾Ukrainian cultural landmarks suffer fresh blows as another museum is hit. CNN. May 10th. 2022.
⁴ ⁾Hannu Himanen: Missä enkelitkin pelkäävät. Hyökkäävä Venäjä ja Suomen turvallisuus. 29. 2. 2020
sanomalehti Ilkka-Pohjalaisessa julkaistu kolumni "Länsi on enemmän kuin ilmansuunta" kappaleessa
Minskin-sopimusten perintö. E-kirja. Docendo. 2024.
Kommentit
Lähetä kommentti