Tahroja paperilla – jälkiviisastelua eräästä hautautuneesta rauhanprosessista
- - - on kaksi tietä: luonnon tie ja armon tie.
On valittava kumpaa seuraa.
Armo ei tavoittele omaa etuaan.
Se kestää halveksunnan ja laiminlyönnin.
Se kestää loukkaukset ja vauriot.
Luonto tavoittelee vain omaa etuaan ja vaatii sitä muilta.
Se määräilee. Sen on saatava tahtonsa läpi.
On kerrottu, että siihen aikaan kun Neuvostoliittoa
piti sietää, rauhanliike olisi ollut jonkinlainen itäisen naapurin kansalaisyhteiskuntaamme ujuttama salajuoni, jonka tarkoituksena oli tehdä meistä heikkoja ja puolustuskyvyttömiä. Samainen asiantuntija ounasteli, että kenties F-35 -hävittäjähankintojen tärkeyttä haastamaan järjestyi samalla logiikalla mouhuamista kaikenmaailman pehmoiluista kuten lasten päiväkodeista ja nuorten ilmastoaktivismista. ⁽¹
 |
| Pronssikautinen hautaröykkiö. Helsinki. |
Nyt kun hävittäjäkaupat on solmittu, matkalla varikolle ja Suomi NATO:ssa, voi huokaista helpotuksesta: istuminen kesken jäsenyyden ratifiointiprosessia rauhantyön tiimoille kasatun seminaarin yleisössä viime vuoden maaliskuussa ei sittenkään ollut pois kansallisesta turvallisuudesta. Omantunnon kannalta on myös erityisen kepeyttävää, että sittemmin, kuluvalla hallituskaudella kaiken muun ohella myös rauhantyöstä on tasapuolisuuden nimissä leikattu. Varmuuden vuoksi moisen häröilyn valtionavustus on lakkautettu kokonaan. ⁽ ²
Ainakin tämä kuulija oli kuin puulla päähän lyöty. Sen kummemmin asiaa paisuttelematta puhuja sattui luomaan käsityksen, että Ukrainan vallankumous ja –vielä absurdimpaa– pitkässä juoksussa parasta aikaa koko Ukrainaa koetteleva Venäjän hyökkäyssota olisi kenties voitu estää jollain suhteellisen pienimittaisella manööverillä ja EU:n hallitummalla kannanotolla.
Marraskuun 24. päivästä 2013 lähtien Kiovan Itsenäisyyden aukiolle, Maidanille, oli kerääntynyt ihmisiä protestoimaan EU:n kanssa solmittavaksi kaavaillun yhteistyösopimuksen peruuntumista.⁽⁴
Presidentti Janukovytš oli saatu Venäjän taholta vakuutettua, että hankkeesta luopumista seuraisi naapurimaan vahva tuki ja sujuva keskinäinen kaupankäynti. Joitakin kuitenkin häiritsi, että istuva presidentti ja hallituspuolueet olivat aiemmin –ennen vaaleja– kyseistä assosiaatiosopimusta puoltaneet.⁽⁵ Loppukuusta vastakkainasettelu satunnaisista neuvotteluyrityksistä huolimatta kiihtyi edelleen ja muuttui yhä väkivaltaisemmaksi. Mainitaan, että väkivaltaa käyttivät ensimmäisenä viranomaistahot, mutta että myös mielenosoittajat alkoivat pian heitellä polttopulloja. ⁽⁶
Euroopan parlamentin ulkopoliittisessa komiteassa tuona kohtalokkaana keväänä vaikuttanut seminaaripuhuja tahtoi kertoa, mitä kaikkea kulisseissa noiden marraskuussa kehkeytymään lähteneiden käänteiden liepeillä ja niiden kärjistyneeksi huipennukseksi tapahtui. Hänen mukaansa esim. EU:n laajentumisesta vastaavassa komissiossa ei oltu ensinnäkään kyetty olemaan asettumatta Maidanille kerääntyneiden kansalaisten puolelle. Selkeän kannanoton katsottiin syöneen Unionin uskottavuutta toimia välittäjänä.
Toiseksi oltiin jälkeenpäin selvitetty tarkemmin Kiovaan saapuneiden Puolan, Ranskan ja Saksan ulkoministereiden osuutta. He olivat rientäneet avittamaan Ukrainan ja Venäjän välille kerääntyneiden ristriitojen sovittelua. Oli kuulemma syytä olettaa, että jos ministerit olisivat malttaneet jäädä kohtalokkaan viikonlopun ajaksi paikan päälle kaupunkiin seuraamaan tilanteen kehittymistä, sopimuksen täytäntöönpanoa, rauhoittamaan kuohuntaa läsnäolollaan ja sovittelutaidoillaan, kaikki olisikin pysynyt hallinnassa.
Neuvotteluissa oli tähdätty uusiin presidentinvaaleihin, päivitettyyn hallituskoalitioon –yhtenäishallitukseen– ja presidentin valtaoikeuksia suitsivan perustuslain palauttamiseen. Myös Venäjä oltiin "ainakin periaatteessa" saatu mukaan. Tärkeänä ehtona kerrotaan olleen, että väkivaltaisiksi yltyneet yhteenotot eivät uudestaan riistäytyisi kontrolloimattomiksi.⁽³ Parlamentin enemmistö oltiin saatu jopa hyväksymään opposition ehdotuksesta päätös, jonka mukaan valtion joukot olivat toimineet laittomasti tukahduttaessaan mielenosoituksia voimakeinoin ja että pidätetyt henkilöt olisi vapautettava.
⁽ ⁷’⁹
Tässä epäonnistuttiin. Mikään ei auttanut. Opposition edustajien kerrotaan jopa jalkautuneen Maidanille. He esittelivät Janukovytšyn kanssa ulkomaisten välittäjien avustuksella tekemäänsä sopimusta Itsenäisyyden aukiolle kerääntyneille ihmisille. Vastassa oli kuitenkin raivoisa vihellysmyrsky ja presidentin residenssille suuntaava luottamuksensa menettänyt, taistelutahdon sokaisema joukko, johon sopimus ei tehnyt toivottua vaikutusta.⁽¹³
Marraskuussa 2013 alkanut Euromaidan-liikehdintä huipentui täten 21. helmikuuta 2014 kaaokseksi, joka torpedoi juuri vaivalla aikaansaadun sopimuksen. Sitä ei koskaan noudatettu, se haudattiin. Presidentti Janukovytš pakeni maasta. Myös osa häntä kannattaneista kansanedustajista häipyi, osa jäljellejääneistä liittyi voittajien puolelle. ⁽⁷
Tuon viikonlopun yksityiskohdat pohjustivat Krimin miehitykseen ja sitä seuranneeseen Itä-Ukrainan sotaan johtanutta tapahtumaketjua. Kremlin johtotähti oli ja on, että länsi masinoi taiten taustalla, kaiken aikaa. Päätellen siitä, kuinka Venäjän johto yhä kyseiseen Maidanin aukion tilanteen kumuloitumiseen haastatteluissa palaa, sen syillä ja tilanteiden kululla on merkitystä. ⁽* On varmasti asia erikseen, oliko kaikilla tahoilla aitoa pyrkimystä päästä yhteisymmärrykseen ja löytää kaaoksen ja osapuolten välisiin dynamiikkoihin kohdistettujen toimien keskellä maltillinen vaihde, jonka puitteissa yltää kompromissiin.
Siinä missä esim. Suomeen Syyriasta 2000-luvun alussa muuttanut, nykyinen ulkosyyrilainen tahtoo puhua kansannoususta Syyriaan liitetyn sisällissotakäsitteen sijaan, myös ukrainalaistaustainen suomalainen toimittaja käyttää samaa termiä viitatessaan Ukrainassa toki laajemminkin vaikuttaneeseen, mutta Maidanille voimallisimmin keskittyneeseen ja kärjistyneeseen liikehdintään. Ei ole vaikea päätellä, että ilmaisulla on tarkoitus hakea oikeutusta epäoikeudenmukaisuuden kohteeksi päätyneiden, itsensä alistetuiksi kokeneiden ihmisten reaktioille. ⁽ ¹⁰’¹¹
Verilöyly-nimitystä näköjään käytetään, kun tahdotaan korostaa, kuinka Ukrainan hallinto valtuutti joukkonsa avaamaan tulen levottomuuksien tukahduttamiseksi.⁽¹² Tahdotaan painottaa, että eurooppamielinen liikehdintä oli lähtökohtaisesti rauhanomaista. Se, että parlamentin Janukovytšia tukenut enemmistö oli säätänyt tammikuussa 2014 ihmisoikeuksia, kokoontumis-ja sananvapautta rajoittavia lakeja ja että ulkomailta tukea saaneita järjestöjä velvoitettiin rekisteröitymään ns. ulkomaisiksi agenteiksi ei varmaankaan ollut vaikuttanut mielenosoituksiin rauhoittavasti. ⁽⁶
Vuonna 2023 julkaistussa kirjassa ukrainalainen toimittaja viittaa vuoden 2014 Maidaniin ’ihmisarvovallankumouksena’. Kremlin sanastossa kyseiseen käännekohtaan viitataan sanalla vallankaappaus.⁽¹⁴ Huomionarvoista on, että se pyrkii tulkitsemaan mm. Ukrainassa tapahtumahetkellä vallinneita perustuslakiversion voimassaoloon ja juuri hajonneen parlamentin toimivaltaan liittyviä epäselvyyksiä siten, että Janukovytšin erottaminen tämän pakoa seuranneena päivänä ei olisi ollut –eikä olisi tänä päivänäkään– laillinen. Samainen toimittaja kertookin olevansa varma, että kymmenen vuotta myöhemmin Kiovaan suunntatun valtausyrityksen tarkoituksena oli alkajaisiksi korvata Ukrainan nykyinen presidentti Moskovan liepeille jemmatulla venäläismielisellä Janukovytšilla. ⁽¹⁵
Lienee loogista, ettei Kreml katso yhdenkään vuoden 2014 vallansiirtoa seuranneen hallinnollisen toimen olevan missään määrin lainvoimainen.⁽⁸ Vallansiirron marssijärjestyksen oikeudellisuutta kartoitettaessa on painotettu kuitenkin mm. myöhemmin esitettyjä valokuvatodisteita, joiden katsotaan vahvistavan, että Maidanin mielenosoittajia oltiin ammuttu kuoliaiksi sisäministeriön ja turvallisuuspalvelun tarkka-ampujien toimesta. ⁽¹²
Voi pohtia, missä määrin kyseisiä hallituksen voimatoimia on voitu perustella esim. sillä, että nimen omaan, vain ja ainoastaan juuri lännen provokaattoreiden on koettu muodossa tai toisessa olleen vaikuttamassa mielenosoitusten kierrosten kiihtymiseen. Ainakin Suomessa oltiin näköjään ajan tasalla. On todennäköistä, että väkijoukoissa tapahtui mielipiteen- ja reaktionmuokkausta suunnasta jos toisestakin.
Suomalaisen ex-mepin välittämät jälkipuinnit aktivoivat jossitteluvaihteen päälle. Komealta kalskahtavan kontrafaktuaalisuuden nimissä oli houkutus tarttua tarinaan kolmesta viisaasta Euroopan ulkoministeristä, jotka valtasi heti sopimuspaperista irti päästettyä koti-ikävä ja tarve päästä Kiovasta pois viettämään viikonloppua omiin kaupunkeihinsa, omiin maihinsa – sen sijaan, että prosessin täytäntöönpanoa olisi nähty tarpeelliseksi jäädä seurailemaan.
Kukapa välittäjä tahtoisi jäädä ottamaan koppia mahdollisista luonnonvoimien lailla lentävistä polttopulloista.
26. 12. 2024.
___________
Viitteet, taustaa:
² ⁾Eduskunnan verkkolähetys. Oikeusministerin vastaus oppositiosta esitettyyn kysymykseen, miksi rauhantyön valtionavustus lakkautetaan. Eduskunnan kyselytunti 2.5. klo 16.
³ ⁾Vapaus valita toisin. Aika puhua rauhasta.
Seminaari rauhanpolitiikan haasteista ja mahdollisuuksista. Keskustelemassa mm. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta, päätoimittaja Arja Alho, rauhantutkija Tarja Cronberg, arktisen politiikan emeritusprofessori Lassi Heininen, yritystutkija Ritva Oesch, valtio-opin professori Heikki Patomäki ja eversti evp, VTT Pekka Visuri. Kohdassa 1:14 - 1: 16.
⁴ ⁾Johannes Remy: Ukrainan historia. Gaudeamus. 2015. s. 262.
⁵ ⁾Mt. s. 260, 262.
⁶ ⁾Mt. s. 264.
⁷⁾Mt. s. 265.
⁸ ⁾Mt. s. 266.
⁹ ⁾Yle. Tuomioja: Ukrainan neuvotteluissa pientä edistystä, pahin vielä mahdollinen. Ylen aamu-tv. 21.2.2014.
Erkka Mikkosen vieraana Ylen Kiovassa asuva toimittaja Justas Stasevskij. Julkaistu 19.12. 2024.
Vieraina Suomi-Syyria Ystävyysseuran toiminnanjohtaja Maria Alkhatib, Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela ja ulkoministeriön konsuliyksikön päällikkö Jussi Tanner. Julkaistu 11.12. 2024.
¹² ⁾Pekka Tuomikoski: Ukrainan historia kolmessa vartissa. Tärkeimpiä merkkipaaluja.
Aviador-kustannus. 2024. s. 109.
¹³
⁾Serhi Rudenko: Sankareiden Kiova. Kamppailu kaupungista ja sen herruudesta. Tammi. 2023. s.10.
¹⁴⁾Mt. s 16.
¹⁵⁾Mt. s. 14.
*⁾Interview to Tucker Carlson. Vladimir Putin answered questions from T.C. Vladimir Putinin haastattelu. 9.2.2024.
Kohta (n.) 42:00 - 46:00.
⦁Interview to Tucker Carlson. Russians longtime foreign minister Sergei Lavrov describes the war with Unites States and how to end it. Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin haastattelu. 6.12.2024. Kohta (n.) 52:00 - 56:30.
Kommentit
Lähetä kommentti