...ja he kaikki pelastuivat? – yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa joka niemeen, notkohon, saarelmaan
is a piece of the continent, a part of the main;
if a clod be washed away by the sea, Europe
is the less, as well as if a promontory were, as
well as any manner of thy friends or of thine
own were; any man's death diminishes me,
because I am involved in mankind.
And therefore never send to know for whom
the bell tolls; it tolls for thee.
Olde English Version:
No man is an Iland, intire of itselfe; every man
is a peece of the Continent, a part of the maine;
if a Clod bee washed away by the Sea, Europe
is the lesse, as well as if a Promontorie were, as
well as if a Manor of thy friends or of thine
owne were; any mans death diminishes me,
because I am involved in Mankinde;
And therefore never send to know for whom
the bell tolls; It tolls for thee.
– John Donne 1624 –
jokainen on osa mannerta, osa kaikkeutta;
jos meri huuhtoo pois maata, Eurooppa on vähemmän,
aivan sama ovatko asujaimisto ja tavat sinun tai ystäväsi
jokaisen kuolema on itseltä pois,
koska jokainen on osa ihmiskuntaa.
Siksi älä kysy kenelle kellot soivat;
ne soivat sinulle.
Hallitus päätti syyskuun budjettiriihessä sijoittaa lisää rahaa yhdenvertaisuus- eli rasismitiedonannon toteuttamiseen.⁽ ¹ Aiempaan ilmoitukseen verrattuna potin arvioidaan kasvaneen jopa kuusinkertaiseksi.
Täytyy toivoa, että toisin kuin viime vaalikaudella emme tällä alkaneella kohtaisi mitään sellaista, joka voisi vaikeuttaa nyt budjetoitujen hyvien suunnitelmien toteutumista.
Varmaa on, että kaikki hallitusohjelmat joutuvat jo lähtökohtaisestikin kritisoijien hampaisiin, sanahelinävaroituksin höystettynä tai ilman.
Koska elämme hämmentävän riemukkaasti vapaassa demokratiassa, oli poskilihaksia,
vatsahappojakin aktivoivaa seurata, kuinka eräs kansanedustaja intoutui eduskunnan
istuntosalin puhujapöntöstä rohkeasti kikkailemaan kieltämättä perin profiloivalla
sanavalinnalla. Klisheet, hurskastelu ja tekopyhyys paiskattiin kerta heitolla puntariin:
reiluinta olisi myöntää, että olemme kaikki impivaaralaisia "Pohjolan kehitysmaan
nokinaamojen", afrikkalaisiin n-alkuasukkaisiin samastettavien esi-isiemme jälkeläisiä.
Viisi sukupolvea sitten ei kukaan suomalainen moisesta rinnastuksesta olisi kuulemma
ollut moksiskaan.⁽ ³
julkaistussa ns. rasismitiedonannossa peräänkuulutetun kohdan "Kärjistämisen javastakkainasettelun sijaan on etsittävä yhteistä suuntaa" soveltamiseksi. ⁽ ¹Kyseistä näkökulmaa vasten oma nuttura alkoi kummasti kiristää pähkäillessä, mahtoiko
olla järjen häivääkään siinä, että nuorna tyttönä ahmitun murhamamma Agatha Christien
tuotannon yhden v. 1939 ilmestyneen Englannin rannikkoseudun saarelle sijoittuvanmurhamysteerin nimi "Kymmenen pientä n-poikaa" muutettiin USA:ssa heti tuoreeltaanMitä profiloitumiseen ja profilointiin tulee, aktivoituivat ns. äidinvaistot kummasti tilanteessa,jossa pieni joukko pääkaupungin asukkaita oli kokoontunut ilmaisemaan surunvalittelunsaväki vaikutti varsin rauhalliselta. Tästä huolimatta eräs kynttiläasetelmien äärelle hiljentynytarabinuorukainen ilmaisi hätänsä: hänellä ei ollut passia mukanaan.Saavutettavuuteen liittyvistä ymmärrettävistä syistä varmuudella tietämättä, että kyseessä olimitä todennäköisimmin ennalta ilmoitettu, laillinen julkinen kokoontuminen, hän kaikenvaralta ennakoi, että virkavalta saattaisi huonolla tuurilla olla kiinnostunut juuri hänestä, eikätarvittavaa asiakirjaa olisi ollut lainvalvoljille esittää. Kuuron nuoren pelkokertoimiatodennäköisesti lisäsi seikka, ettei yhteistä kieltä esim. juuri tuolloin päivystävienVarautuneisuudestaan huolimatta mitään teräaseita ym. tykötarpeita nuorukainen ei arvatenkaanmukanaan kantanut, tuskin seuralaisensakaan. Tyttöystävää ja tämän kavereita mukaan ehtineetpassit vaikuttivat taskussa rauhoittavan.
Kuvatun kaltaisia marginaalitapauksia löytyy tietty aina. Emme kuitenkaan voi luottaa, että
kaikilla erilaisuutta signaloivilla ihmisillä olisi välttämättä puhtaat jauhot pussissaan.
Kaikki kuusi miljoonaa euroa ovat varmasti tarpeen, kun mm. kaikkien koulutusasteidenylläpitäjät varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin osallistetaan mukaan tärkeään tehtäväänrasisminvastaisen kampanjoinnin toteuttamiseksi.Omien koulumaailmassa tehtyjen havaintojen perusteella yläkoulua käyvienmaahanmuuttajataustaisten identiteetin voi sanoa elävän eräänlaistaterävöitymisvaihetta siinä missä kaikkien muidenkin suomalaisten ikätovereiden.On merkittävää, missä määrin nämä eritaustaiset nuoret vaikuttavat olevanjuuristaan ylpeitä. Koska yhdenmukaisuuden paine murrosikäisellä on jonkinmoinen, seikka eivälttämättä joka tilanteessa käy ilmi. Varovainen tunnustelu saattaa kuitenkin paljastaaomanlaisensa itsetunnon, jonka voimistaminen ansaitsisi tulla otetuksi huomioon.Puhutaan toiseudesta, toiseuttamisesta. Maahanmuuttajaperheen lapsellevanhemmilta peritty ja omaksuttu identiteetti, omat juuret, perheen ja suvun lähtömaan ja senkansan historia ovat kunnia-asia. Aivan kuin tämä kriittisessäkin valossa esiintyvä toiseudenkäsite olisikin yllättäen – näkökulmasta riippuen– myöskin ehdoton ylpeyden aihe.Aikuisille suunnatussa monikulttuurisuuskasvatuksessa tähdentyi, että olemmeväärässä ajatellessamme, että maahanmuuttajat eläisivät kahden kulttuurinvälissä. Annettiin ymmärtää, että yksilöillä on aina oma, eheä kulttuurinsa, joka koostuuerilaisista aineksista ja vaikutteista.Se, että maahanmuuttajataustaiset luonnostaan lukevatympäristöstään merkkejä, impulsseja, sanattomia viestejä, tekee heistävalppaita ja oivaltavia, varovaisiakin. Sopeutumiseen ja sulautumiseen suunnatut voimavaratsaattavat olla heillä – tilanteesta riippuen– joskus koetuksella. Toisin kuin ehkä tahdommehuomata, he osaavat myös kunnioittaa maamme oloja, vaikka eivät joka vuosi esim. Afrikassaramppaisikaan sikäläisiä olosuhteita fiilistelemässä.Koska maahanmuuttajataustaisissa perheissä puhutaan tavallisesti vähintään kahta kieltä, joistaoletettavasti se ensimmäisenä opittu on ns. tunnekieli, olisi kiva, josyhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja rasismin poistamista voitaisiin juhlistaa esim. yhdellätoimenpiteellä, jolla kenties voitaisiin varmistaa, että maahanmuuttajien oman äidinkielenylläpitämistä tuettaisiin enemmän. Vaikka tällainen ylellisyys Suomen perustuslaissakinmainitaan, näiden kaikkien mahdollisten kielten opetusryhmät loistavatlähinnä poissaolollaan. Kerrotaan, että vahva ensikieli, sen tukeminen, huolto ja tähänkehitykseen olennaisesti linkittyvä identiteetti luovat pohjan kaikelle oppimiselle,hahmottamiselle ja omaksumiselle. ⁽ ⁴’ ⁵Onkin pakko esittää kysymys, onko kotien tiedottamisessa kenties puutteita.Kielten opetus järjestetään, jos ilmoittautuneita on tarpeeksi. Jos näistä mahdollisuuksista eiperheissä tiedetä, eikä kukaan mihinkään ilmoittaudu, näitä erilaisten ongelmienennaltaehkäisyn kannalta todennäköisesti suhteellisen tärkeitä opetusryhmiä eiluonnollisestikaan nähdä tarpeelliseksi perustaa.6. 12. 2023.______Viitteet, taustaa:¹ ⁾Valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvoisuuden jasyrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. 31.8.2023. S.2.² ⁾Matti Rautiainen: Koulujen ihmisoikeuskasvatusta kannattaa tukea. 7.8.2023.³ ⁾Perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja puhuu valtioneuvoston tiedonannon käsittelyssä. Tiedonannossa käsitellään yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämistä suomalaisessa yhteiskunnassa. 6.9.2023.⁴ ⁾Opetushallitus: Oman äidinkielen tukeminen.⁵ ⁾Opetushallitus: Oma kieli, oma mieli.
Kommentit
Lähetä kommentti