Hiiriä ja ihmisiä
Hiiri Rotan luokse kiirujalkaa juoksi:
-Kuule, mitä kuulin naapurissa, Leijonan kynsiin joutui Kissa! Nyt rauhan aika meille koittaa!
Älä turhaan hehku jutun vuoksi, Rotta sanoi, -noin vaikka huhutaan, niin kynsistä jos tässä puhutaan, ei selviä leijonakaan niistä. Kyllä Kissa aina Leijonan voittaa! Se on mahtava eläin, sitä älä kiistä.
Sanon tässä sen, mikä tiedetään: Kun pelko valtaa pelkurin, hän luulee, että toisetkin näkevät hänen silmillään.
Krylov: Hiiri ja rotta. ⁽ ¹
Elävän ja hengittävän historiakäsityksen muotoutumiseen kuuluu myös kansallisten sankareiden kyseenalaistaminen. Toki on tärkeää, että sen saa tehdä itse. Tuntuu varsin ilmeiseltä, että oman maan vaiheisiin olennaisesti vaikuttaneen henkilön raastaminen alas jalustalta kuuluu kansan yksinoikeuksiin. Postikortti. Berliiniläinen antikvariaatti.
2018.
Sotamarsalkka Carl Gustaf Mannerheimin muistolaatta paljastettiin Pietarissa kesällä 2016. Mannerheim historiallisena henkilönä liittyy venäläisyyteen Suomen suuriruhtinaskunnan ajalta keisarillisen armeijan palvelijuuden, mutta myös kanssamme käytyjen sotien ja Suomen puolustusvoimien ylipäällikköyden kautta. Lienee ollut odotettavissa, että muistomerkin saama vastaanotto tulisi olemaan ristiriitojen värittämä. Kävikin niin, että reliefi päätyi ilkivallan kohteeksi. Vandalismi kiihtyi syksyä kohti. Vihdoin koitti laatan irrottamisen aika. Se siirrettiin vartioituihin sisätiloihin Tsarskoje Selon museoalueelle.
On summattu, että koko toisen maailmansodan mittakaavassa Leningradin 900 päivää kestänyt piiritys oli kaikessa epäinhimillisyydessään vertaansa vailla oleva koitos kaupungin asukkaille. Saksan aloittaman operaatio Barbarossan etenemisen keskeydyttyä Leningradiin Saksa päätti saartaa kaupungin. Tarkoituksena oli pakottaa kaupunki antautumaan ajamalla kaikki kotivarat alas.
Kun Saksa – osallistamansa Suomen kanssa – alaoperaation toimeenpani, Leningradissa oli n. kolme miljoonaa asukasta, lähes silloisen väkilukumme verran. Viimeisimpien arvioiden mukaan jopa kolmasosa leningradilaisista menehtyi saarron aikana nälkään ja kylmyyteen. Saksalle antautuminen ei ollut Neuvostoliitolle vaihtoehto.
Vierailu Eremitaašissa toi hieman yllättäen eräänlaista elävää viestiä menneestä. Museon tiloissa ja sen liepeillä oleilee oma kissapopulaatio. Katsotaan, että ne ovat Leningradin pelastumiseen suuresti vaikuttaneiden kissasukupolvien jälkeläisiä.
Kun saartotengas murtui v. 1943, kaupunkiin alettiin rahdata pikimiten muualta maasta kissoja. Syödyt ja nälkään nääntyneet lajitoverit olivat poistuneet riveistä. Rotta-armeija oli voitettava. Ruoantähteet oli pelastettava ja siimahäntien levittämiä kulkutauteja vastaan puolustauduttava. Kissojen korvaamattomuutta leningradilaisten selviytymiskamppailussa kuvaa leivän hinnan suhde kyseisten saalistajien arvoon: aikalaisen, sadankahdenkymmenen ruplan kuukausipalkkaa nauttineen vartijan kertoman mukaan siinä missä kilo leipää maksoi mustassa pörssissä viisikymmentä ruplaa, kissanpennusta saatettiin pyytää jopa viisisataa ruplaa. ⁽ ²
Paavo Rintalan romaani Leningradin kohtalonsinfonia ilmestyi v. 1968, vain 24 vuotta piirityksen päättymisen jälkeen. Rintala tahtoi kirjoittaa teoksen, joka voisi tarjota kansallisen kertomuksen sijaan vihollisen näkökulman. Kirjasta huokuu vahva myötätunto.⁽ ³ Piiritykselle ei suoda sotatoimena mitään erityistä lisäarvoa, Suomenkaan osuus ei mitään hyvitä. Ihmiset nähdään suurten voimien liikuttelemina uhreina, joista leningradilaisten vuoro on tällä kertaa tulla näännytetyksi nälkään. Kuten olettaa saattaa, Leningradin kohtalonsinfonia oli Tapaus, jota päivänkritiikki vatvoi puolen vuoden ajan. Tulkittiin, otaksuttiin ja paheksuttiin, että kyseessä oli leninistinen, hapattunut luomus.⁽⁴
Paavo Rintala osallisti kirjoittamisprosessiin ja lopputuotokseen omat lapsensa. Tuossa vaiheessa Vietnam- ja Biafra- nimiset kipupisteet olivat ajankohtaisia ja herättivät kirjailijan lapsissa yhä suuremman tarpeen kysyä, että miksi. Isä ei osannut vastata muuta kuin että syyt ovat poliittisia.
-Mitä ovat poliittiset syyt?
-Polittiset syyt ovat sellaisia, että valtiomiesten valtiotaito, diplomatia ei ylety, on liian avuton auttamaan näitä nälänuhreja esimerkiksi siellä Biafrassa ... muutahan minä en pysty heille sanomaan. ⁽⁵
Äiti-ihmisenä toivoo, että Rinta-Pate (kuten häntä saattoi kuulla aikalaisensa taiteilijapiireissä kutsuvan) olisi ehtinyt viedä lapsensa Leningradiin – tai Pietariin – ja esitellä heille Eremitaašin kissat, nuo viattomat luontokappaleet, jotka olivat niin tärkeitä kaupungin saattamisessa takaisin jaloilleen.
6. 2. 2022.
____________
¹ ⁾ Ivan Krylov: Krylovin Faabeleita. Suom. Kirsi Kunnas. Weilin+Göös. 1979.
² ⁾ Nikolai Gol, Maria Haltunen: The Hermitage Cats. Arca Publishers. St. Petersburg. 2015.
Kommentit
Lähetä kommentti