On vain raja – ja kaikkien ajolähtö?

Make the best use of what is in your power, and take the rest as it happens. Some things are up to us and some things are not up to us. Our opinions are up to us, and our impulses, desires, aversions—in short, whatever is our own doing. .⁽ ¹

Jotkin asiat ovat elämässämme vallassamme, toiset eivät. Voimme päättää mielipiteistämme ja harrastuksistamme, mitä haluamme ja mitä inhoamme – kaikesta omasta toiminnastamme.

Epiktetos: Käsikirja. 135 jaa.
Suom. Jukka I. Lindfors

Suomen armeijan pistin toisen ms:n ajalta.
Lemi.
Talonpoikaispöytä.

Rakas päiväkirja.

Kylmän sodan ajan lapsena muistan hyvin sen epämääräisen, hahmottoman pelon ja kauhun tasapainon ilmapiirin, joka vallitsi jossain mutta kaikkialla. Kun synnyin, jatkosodan päättymisestä oli kulunut vähän yli kaksikymmentä vuotta. Äidin elämää sodan ajan aiheuttamat välilliset ja välittömät menetykset ovat varjostaneet aina.

Yhtäkkiä, kun ehdin viikolla vastaanottaa arkiruuhkaani hajanaisia uutisia uskomattomiin mittasuhteisiin kumuloitumassa olevasta, kärjistyneestä kriisistä, joka Eurooppaan pyrkivien vaeltajien ympärille on kehkeytymässä, tuntui että on nostettava kädet pystyyn: ei voi käsittää. Eturistiriidat, hybridioperaation ja -sodan käsitteet, pakolais-business, valtapelit, kosto pakotteista, ihmisaseet, tilanteen erinäiset hyväksikäytön muodot kietoutuvat toisiinsa vastenmieliseksi sopaksi. Sieltä täältä hätäisesti napatut otsikot ja tiivistykset viestivät jo lähes aktiivisesta sotatilasta tai ainakin sen uhasta.

Koska tilanne laukaisee kaukaisia kylmäsotakaikuja, se vaati hieman työstämistä ja tietoisen päätöksen rajaamisesta: keskity vain siihen, mitä voit itse tehdä ja mihin itse voit vaikuttaa. Kuormitettu mieli kykenee ottamaan vain rajallisen määrän informaatiota vastaan. Yksi asia kuitenkin tarttui ja jäi vaivaamaan. Tiistain iltauutisissa haastateltu mies tahtoi pointata karujen olosuhteiden ja vastaanoton maiden välisellä rajalla olleen etukäteen tiedossa. ⁽ ² – Hölmöä hommaa siis, mitäs lähdit, ajattelin väsyneenä.

Helsingissä alkoi pakastaa, kylmyys vei ajatukset Keski-Eurooppaan. Itse sain mennä sängyn lämpöön.

Rakas päiväkirja.

Vasta perjantai-iltana kovassa päässäni yhdistyi, mitä nämä ihmiset yrittävät viestiä: kylmyys, nälkä ja epävarmuus edustavat pientä kärsimystä lähtömaassa vallitsevan epäinhimillisyyden rinnalla.

Viikonloppuna läpikahlattu uutisointi, analyysit, keskustelut ja debatointi antoivat kyseiselle haastattelunpätkälle uusia merkityksiä ja tulkintoja. Rajamailla hytisevien ihmisten tämän hetkistä ahdinkoa ei kuitenkaan auta, onko näille Lähi-Idän "turisteille" myyty pakettimatka suoralla yhteydellä Eurooppaan ja lupauksella Sputnik-koronarokotteesta vai ei tai missä määrin värjöttelyyn oli varauduttu.⁽ ³ Yli ei päästetä, palelee eikä paluuta ole. Jo tiistaina tehtiin tosin selväksi, että uutismateriaali oli omia lähtökohtiaan ja näkökulmiaan petaavien osapuolien suodatusta, jonka tarkoitus on kärjistää tilannetta ja lisätä painetta EUn suuntaan. Ihmisiä on alkanut kuolla emmekä voi tehdä mitään. Diktaattorin eteemme asettama kattaus näyttää systeemimme heikkoudet ja julmureita olemmekin me.

Sekään, että ainakin Suomen eduskunnassa on näköjään kyseisestä, loppukeväästä alkaneesta operaatiosta varmuudella tiedetty, ettei kyse ole turvapaikan hakijoista, vaan laittomasta siirtolaisuudesta⁽⁴, ei piikkilanka-aidan äärellä nyt auta. Ihmiset on huijattu paikalle eikä matkanjärjestäjä päästä paluulennolle. Liberaalit demokratiat uutisoivat meille tarinoita lentokentille jääneistä ja suojaanpäässeistä, joille paluu lähtömaihin ei ole vaihtoehto. Ehkä nämä ihmiset valehtelevat. Todennäköisempää on, että nytkin noiden parin tuhannen palelijan joukkoon on päätynyt myös niitä, jotka olisivat turvapaikkaan oikeutettuja. Lienee kuitenkin varmaa, että kaikki eivät voi olla rikollisia.

Rakas päiväkirja.

Olin elänyt käsityksessä, että ihminen ei voi olla laiton, että syystä tai toisesta vainottu on voimassa olevien kansainvälisten sopimusten valossa oikeutettu turvaa hakemaan. Nyt on kuitenkin niin, että maa, joka pari viikkoa sitten sai tuomion oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta, kykeni kiperässä tilanteessa muutamassa viikossa sorvaamaan lain, jonka nojalla nämä mahdolliset turvapaikkaan oikeutetutkin muuttuivat yhtäkkiä kaikki laittomiksi. ⁽ ⁶ Vaikuttaa siltä, että yksi määränpää on saavutettu: kaaoksesta hätääntyneet lainsäätäjät kansanedustuslaitoksessa tivaavat lähinnä vain yksiselitteistä vastausta, saadaanko Suomen rajat kiinni vai ei. Ainoa puheenvuoro, jossa suoraan viitataan humanitaariseen kriisiin, otetaan salissa vastaan "Järkyttävää tämä sinisilmäisyys!" -huudoin. ⁽ ⁷

Joka tapauksessa jokainen rajalla hytisevä, metsässä harhaileva, sotilaiden mielivaltaista ohjeistusta pakeneva näyttäisi olevan harhaanjohdettu, olivat motiivit rajan tuntumaan hakeutumiselle mitkä hyvänsä.

Rakas päiväkirja.

Jos olisin itse diktaattori, viheltäisin pelin tästä kohtaa poikki. Järjestäisin vaikka helikoptereiden leegion pelastamaan kaikki ihmiset paleltumasta, kuljetuttaisin heidät muutamaan suureen urheiluhalliin neutraalille maaperälle, ruokkisin ja vaatettaisin, antaisin mahdollisuuden järjestäytyä, käydä yksittäiset ihmiset ja tapaukset läpi, palata kotiin, jos siihen on mahdollisuus, saada turvapaikka, jos siihen on syytä. Sytytyslanka pitäisi katkaista ja operaatioon voisi löytyä jostain rahat, hinta tilanteen mahdollisesta eskaloitumisesta ⁽ ⁷ lienee moninverroin kovempi, ellei mittaamaton.

EU:n yhtenäistä turvapaikkajärjestelmää , maahanmuutto- ja turvapaikkasopimusta ollaan uusimassa. Hankkeessa ja sen suunnitelmassa oleviin mahdollisiin valuvireheisiinkin ollaan jo etukäteen, hyvissä ajoin puuttumassa. Suomen oma valmiuslaki, jonka piiriin kyseisenkaltaiseenkin hybridiuhkaan varautuminen lukeutuu, on myös muutosprosessissa. Tähän hätään mitään näistä ei kuitenkaan saada säädettyä.

Rakas päiväkirja.
Minua ei nyt kiinnosta ne syyt, mitkä tämän sopan keittäjillä ovat. Ehkä he kokevat olevansa eräänlaisessa ajolähdössä, pakotettuja toimimaan, kuten toimivat. Ehkä taustalla on kansallisia traumoja. Ehkä he pelkäävät joutuvansa hyökkäyksen kohteeksi ja pitävät paniikissa yllä silmittömiä laajentumispyrkimyksiä. Ihan sama.

Näitä ihmisiä he eivät käytä!