Yhdistyneet kansakunnat – kansainvälinen hengennostatus- ja terapiajärjestö?

Struggle is the essence of life. The problem is to draw a line between struggle, which is stimulating, and conflict, which is lethal. Of the United Nation, which embodies the international effort to draw this line, Dag Hammarskjöld said that "the constant struggle to close the gap between aspiration and performance now, as always, makes the difference between civilisation and chaos." If we tire of this effort, it will be our extreme peril. 

                                                                                                  

                                                                           – Brian Urquhart: a Life in Peace and War –  ⁽ ¹                                                                                  

Ponnistelu on elämän perusolemus. Ongelma on vetää raja ponnistelun, joka on stimuloivaa, ja yhteenoton, joka on tappavaa, välille. Yhdistyneistä kansakunnista, jossa tuo pyrkimys konkretisoituu, D.H. sanoi, että "jatkuva kamppailu täyttää pyrkimysten ja tekojen välinen kuilu on nyt – kuten aina – se, mikä erottaa sivilisaation kaaoksesta." Jos väsymme tähän ponnisteluun, olemme suuressa vaarassa.

                                                               (vapaa käännös)

Peruskoulun ulkovälinevastosta erottunut
jalkapallo. Toukokuu 2024.

Lohdullista? 

Vaan mikä lohduttaisi vaikkapa Ukrainaa, voi kysyä. Ei ainakaan Yhdistyneet kansakunnat, voi vastata. 

Miksi YK ei toimi? Jos toimii, miten?

Yhdistyneet kansakunnat -niminen järjestö on onnistunut profiloitumaan korkeimman luokan maailmanlaajuisena toimijana. Meihin on suorastaan koodattu, että aina kun kyseinen kirjainyhdistelmä uutisvirrasta erottuu, tuo planeetan kollektiivisen omatunnon ilmentymä täräyttää ilmoille painavan sanansa ja jossain tuntuu ainakin hetken verran olevan jokin roti. 

YK:n syntysanat lausuttiin toisen maailmansodan melskeissä. Presidentti Rooseveltin kerrotaan huolestuneen Hitlerin kylväessä kauhua Euroopassa ja Japanin alettua viritellä omia laajentumispyrkimyksiään Aasiassa. Rooseveltin mainitaan pohtineen lähtökohtaisesti USA:n hupenevaa painoarvoa sodan ja rauhan kysymyksissä. Maan kohtalona oli ollut jättäytyä ensimmäisen maailmansodan aikana Yhdysvaltojen aloitteesta käynnistetyn, YK:ta edeltävän Pariisin rauhankonferenssin päätösasiakirjoihin sisällytetyn Kansainliittohankkeen ulkopuolelle maan senaatin vastustettua jäsenyyttä.  Roosevelt sai ideansa uudesta maailmanrauhaa edistävästä organisaatiosta läpi – edellisen epäonnistuttua. Hanke sisällytettiin Iso-Britannian pääministerin Churchillin kanssa allekirjoitettuun julistukseen elokuussa 1941 Atlantille ankkuroidulla sotalaivalla.  ⁽ ² Peruskirja sinetöitiin tilanteen rauhoituttua San Franciscossa 1945. ⁽ ³ Järjestön nimi juontaa juurensa toisessa maailmansodassa liittoutuneista, sittemmin sen voittajiksi selvinneistä maista muodostuneesta koalitiosta, jota nimitettiin kyseisellä termillä "yhdistyneet kansakunnat". Samat viisi maata, Britannia, Kiina, Ranska, Neuvostoliitto ja Yhdysvallat nimitettiin turvallisuusnevoston veto-oikeudella varustetuiksi, pysyviksi jäseniksi.

Nykyisen pääsihteerin julkaisemasta viimeisimmästä, 2023 jälkipuoliskolla julkaistusta vuosiraportista on nostettu esiin sen "dramaattiset äänenpainot". ⁽ ⁴ Raporttia laadittaessa geopoliittisen epäluottamuksen ja kilpailun oli katsottu virittäneen ilmapiiriä kireimmiksi vuosikymmeniin. Israelin-Palestiinan konfliktia ei kylläkään oltu vielä tuolloin ehditty viritellä sen viimeisimpiin riitasointuihin. Turvallisuusneuvoston toiminta – erityisesti USA:n YK-lähettilään käden liikkeiden osalta – onkin ollut maailman erityisen huomion kohteena seitsemän kuukauden ajan. Ei voi olla hämmästelemättä, kuinka päätöksiin osallistuminen edellyttää joskus sangen omalaatuisia elkeitä. ⁽ ⁵

Mitä Ukrainan kohtaloon tulee, niin siihen kuin edellä mainittuunkin konfliktiin kohdistettavien turvallisuusneuvostossa tehtyjen siirtojen katsastelu aiheuttaa absurdeja väristyksiä. Tiedostavatko veto-oikeuksillaan kikkailevat viisi vakituista jäsentä, mitä niiden arvovaltaa tihkuvan, patoutuneen hiljaisuuden suojissa tekemät päätökset konkreettisesti merkitsevät? Ymmärtävätkö he, mitä kaikkia karmeuksia tuolla hyvin akustoidulla, tyylikkäästi valaistulla, rauhanmuraalin koristamalla areenalla voisi estää tapahtumasta? Ehkä.

Todennäköisempää lienee, että huomio keskittyy useinmiten muutaman suurimman veto-oikeusmandaatilla varustetun toimijan väliseen nokitteluun ja toisten, itselle sopivien osapuolten peesaamiseen kulloistenkin painopisteiden määrittelemien suhdanteiden aallokoissa. Geopolitiikan mannerlaattojen siirtelyyn erikoistuneet tahot vaikuttavat jumittuneen ikuiseen vääntöön enemmän tai vähemmän akuuttien konfliktien taustalla vaikuttavien pohjavirtausten äärellä. Niihin päätyvät haarat johtanevat aina ja ikuisesti viime kädessä suurvaltojen keskinäisiin eturistitiitoihin. 

Peli tuskin kiinnostaa kriisialueiden siviilejä tai sotilaita pätkän vertaa. He ovat viime kädessä niitä, jotka oikeasti taistelevat verisellä pelialudalla. Jos ja kun he eivät kamppailusta selviydy, he pyyhkiytyvät siltä lopullisesti pois.

Yksi niin sanotun kansainvälisen yhteisön näyttämöllä sattuneesta syystä varsin vahvasti profiloitunut hahmo, mainitun Ukrainan nykyinen presidentti, on Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aikana etäillyt ja matkustanut ahkerasti saadakseen maalleen tukea ja apua. 

Oltuaan YK:n turvallisuusneuvoston kuultavana ja nähtävänä muutamaankin otteeseen videopuhelun välityksellä presidentti saapui henkilökohtaisesti New Yorkin päämajaan kahdeksisen kuukautta sitten 20. syyskuuta 2023. ⁽ ⁶ Kun lehdistön edustajien ohi päättäväisesti salia kohti marssivalta ukrainalaiselta tivattiin, oliko hänen suunnitelmissaan kenties kohdata kasvotusten hyökänneen maan ulkoministeri, hiljaisuus näytti puhuvan puolestaan. Paljon puhuvan suoran katseensa presidentti loi salissa vastapäätä istuvaan Venäjän YK-edustajaan odottaessaan puheenvuoroaan, jonka pidettyään hän luovutti paikkansa Ukrainan lähettiläälle ja häipyi pois kokoustamasta. Altavastaajan osaa kantaneen Venäjän ulkoministerin tuottamia sisältöjä presidentti ei jäänyt kuuntelemaan. Mitä todennäköisimmin hän aavisti, ettei niissä olisi ollut mitään aikaisemmasta poikkeavaa. Tavallisten ihmisten – tai ainakin sellaisina näyttäytyvien – valtapolitiikan pyörteisiin päätyneiden luonnollisten henkilöiden kenties hyvinkin äärirajoille pingoittunut itsesuojeluvaisto aktivoitunee myös suhteellisen herkästi.  

Ukrainan presidentti oli ennen tuota läsnäolon päivää  osallistunut ensimmäistä kertaa turvallisuusneuvoston kokoukseen 5. huhtikuuta 2022 videopuhelimitse. ⁽ ⁷ Päätöslauselma YK:n peruskirjan vastaisen, kahden maan välisestä rajasta piittaamattoman hyökkäyksen lopettamiseksi oli  neuvoston äänestykseen tuotu jo kertaalleen, heti muutama päivä hyökkäyksen alettua. Neuvoston presidenttiyden puheenjohtajan nuijaa juuri tuolloin, sodan aloittamisen aikaan kädessään pitänyt Venäjä oli veto-oikeudellaan hyökkäyksen tuominneen luonnoksen saman tien luonnollisestikin kaatanut. 

Ukrainan presidentin ensimmäisen YK-kuulemisen keskeisin anti oli kiteytynyt Venäjältä muutamaa päivää aikaisemmin takaisin vallatusta Butšasta tehdyn kuvamateriaalin tiimoille. Koska totuuden katsotaan sodassa olevan ensimmäinen häviäjä, on selvää, että  kuvioon oli kuulunut kyseisen todistusaineiston kyseenalaistaminen ja sen todenperäisyyden kiistäminen Venäjän taholta. Tänä päivänäkään ei ole minkäänlaista merkkiä siitä, että asian todellista laitaa ja yksityiskohtia kyettäisiin missään tuomioistuimissa koskaan selvittämään. 

Ukrainan presidentin toinen videopuheluosallistuminen oli järjestynyt samana vuonna 2022, muutaman kuukauden kuluttua maan viettäessä itsenäisyyspäivää 24. elokuuta. ⁽ ⁸ Kyseistä videopuhelua availlessa voi todeta sen  päätyneen mahdollisesti vaikuttamisyrityksen kohteeksi. Osin vain pätkittäin kuuluvan puheen seasta voi jäljittää sitoutumisen YK:n pääsihteerin tekemään aloitteeseen jonkinlaiseen joskus tulevaisuudessa järjestettävään rauhan huippukokoukseen, jonka presidentti toivoi järjestettävän omassa kotimaassaan. 

YK:n onnistumisiin lukeutuva viljasopimus oltiin saatu aikaiseksi samana kesänä Turkin toimittua välittäjanä.  Mustan, hedelmällisen mullan kuorruttaman Ukrainan maaperän tarjoamien satojen kerrotaan toimineen Niilin suiston ohella jo muinaisten kreikkalaisten vilja-aittana. ⁽ ⁹ Tosin kyseistä, muutaman kerran uusittua sopimusta ei saatu enää vuoden kuluttua uusittua. Vaikka Venäjä katsoi lopulta YK-välitteisenkin toiminnan syyllistyvän huijaamiseen, nähtävästi jokin strateginen toivo jätettiin Turkin kädenpuristuksella elämään. 

Paljon huomiota osakseen saanut, Washington-tapaamiseen linkitetty Ukrainan presidentin viime syyskuulle ajoittunut henkilökohtainen turvallisuusneuvostovierailu oli ymmärrettävistä syistä hyvin latautunut. Turhautumista lienee pohjustanut esim. pyörähtäminen kesäisessä NATO-huippukokouksessa, jossa hänen nähtiin pettyneen epämääräisiin viittauksiin, etteivät sotaa käyvän, mm. demokratiakehityksensä suhteen kyseenalaistetun Ukrainan rahkeet tai status tulisi välttämättä tuosta noin vain riittämään minkäänlaisiin jäsenyysproseduureihin – ei lähiaikoina, ei välttämättä hamassa tulevaisuudessakaan. 

Vuoden 2023 syyskuiseen Amerikan reissuun mennessä Ukrainaan hyökännyt maa oli ehtinyt toistamiseen käyttää veto-oikeuttaan vetäytymisestä äänestettäessä. Asiaa oltiin päivitelty myös yleiskokouksessa, kaikista jäsenvaltioista koostuvassa, eräänlaista alahuonetta vastaavassa keskuselimessä, jonka aikaansaannos konflktin suitsimiseksi oli korkeintaan ilmentänyt tilanteita, joissa kyseiset pyrkimykset jäävät ns. symboliselle tasolle. Venäjän hyökkäystä seuraavana päivänä YK:n turvallisuusneuvoston historian toistaiseksi viimeisimmässä hätäkokouksessa pääsihteerin John Lennonin hengessä osoittama vetoomus herra Putinille, jossa tätä pyydettiin vetäytymään Ukrainasta ja antamaan rauhalle mahdollisuus, jäänee historiaan eräänlaisena taideteokseen rinnastettavana ulostulona.  ⁽ ¹⁰

Turvallisuusneuvostolle 20. syyskuuta 2023 pitämässään puheessa Ukrainan presidentti kyseenalaisti kyseisen elimen toimivallan ja käytännön aikaansaannokset.⁽ ¹¹  Rauhan edistämiseen tähtäävien toimien uudistamiseksi hän esitti YK:n peruskirjaan pohjautuvan oman suunnitelmansa, Peace Formula´n, "Rauhan Kaavan" ja sen puitteissa käynnistettäviksi toivomansa toimenpiteet. Ennen varsinaista asiaansa hän kylläkin lausui varsin oikeutetulta tuntuvan ihmetyksensä, miksi kansainvälistä sääntöpohjaisuutta kaikilla mahdollisilla tavoilla loukannut, Ukrainaan hyökännyt valtio yhä istui saman pöytäryhmän äärellä. YK-jäsenyys siirtyi Venäjän federaatiolle automaattisesti v. 1991 liittovaltiota edeltävän valtiomuodon, Neuvostoliiton, kaaduttua. Suomalaiset muistavat, että YK:n tarinan taustalla heijastelevan Kansainliiton manöövereihin oli talvisodan alettua v. 1939 kuulunut maahamme hyökänneen Neuvostoliiton erottaminen järjestöstä pysyvästi. 

Maailman turvallisuusarkkitehtuurin uudistukseksi nimeämässään proseduurissa presidentti sitoi yhteen niin YK:n peruskirjan täyden toteutumisen, Ukrainan tilanteen kuin maailmanjärjestyksenkin. Veto-oikeuden suhteen hän oli varsin ehdoton. Hänen näkemyksensä mukaan se, että hyökkäävä valtio voi sen turvin jatkaa toimiaan kaikessa rauhassa on ajanut järjestön umpikujaan. Turvallisuusneuvoston vakituinen jäsen tuskin kuitenkaan etuoikeudestaan vapaaehtoisesti luopuu. Presidentti ehdottikin, että problemaattisesta yliotteesta tehtäisiin linjaus järjestämällä sitova äänestys yleiskokouksessa, jonka uudistetun päätösvallan alle asia voitaisiin asettaa.

Turvallisuusneuvoston kokoonpanoon kohdistetun ukrainalaisen parannusehdotuksen mukaan vakituiseen jäsenistöön olisi saatava mukaan edustusta tasapuolisesti: Afrikan Unionista, islamilaisista maista, Latinalaisesta Amerikasta, Oseaniasta ja Aasiasta, josta Kiina yksin ei voi kattavaa otantaa tarjota. Se, että Saksa mainittiin erikseen viestinee, että siihen iskostuneen maailmansotien jättämän epäluottamuksen leiman voi katsoa haalistuneen pois. Yhtä kaikki, jos mikä tahansa neuvostossa istuva maa syyllistyisi toisen valtion rajoja loukaavaan toimintaan, ehdotettiin, että sen jäsenyys olisi välittömästi jäädytettävä.

Rauhan turvaamiseksi ja sotien välttämiseksi valtion rajoja loukkaavan täysimittaisen tunkeutumisen kohteeksi päätyneen maan presidentti ehdotti laajennettua ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka puitteissa mikä tahansa yleiskokouksen jäsenvaltio olisi velvoitettu hyvissä ajoin havaituista uhista ja hyökkäysarmeijan varustamisista raportoimaan, jotta niihin voitaisiin asianmukaisilla pakotteilla ja oletettavasti muillakin rauhanturvaamiseen tähdättävillä toimenpiteillä vastata. 

Puheessa esiinnostettu kritiikki ei ollut ennenkuulumatonta. Vuosikymmeniin mahtuu monenlaisia aiheen ympärille keskittyneitä ulostuloja, jotka toistavat samoja valuvikoja ja ristiriitoja tavoitteiden ja tekojen välillä. On niitäkin, joissa pyritään osoittamaan realiteetteja, jotka esim. problemaattisen veto-oikeuden perustamista puolsivat ja puoltavat. Nousee myöa näkökohtia, joiden mukaan veto-oikeudessa kiteytyisi realististen valtasuhteiden huomioonottaminen ja tasapaino. Siinä missä kaikkien valtioiden yhtäläinen äänioikeus päätettiin alunperin taata vain suosituksia tekevässä yleiskokouksessa, jossa tehtävät päätöslauselmat eivät jäsenvaltioita mihinkään velvoita, turvallisuusnevuostoa koskeva mekanismi valettiin peruskirjaan tietoisena siitä, että "enemmistöllä ei maailmaa voida hallita", että "tärkeimmät päätökset vaativat kaikkien vakituisten jäsenten yksimielisyyden" ja jos näin ei olisi, "YK olisi hajonnut jo monta kertaa". ⁽ ¹² Lienee niin, että kaikki kyseisen kaltaiset perustelut eivät välttämättä saa enää samanlaista ymmärrystä tai hyväksyntää osakseen kuin vielä joitakin vuosia sitten. 

Käy ilmi, että myös järjestön sisällä olisi käyty vuosittain keskustelua sen yhteistoimintamenetelmistä eritoten turvallisuusneuvoston toimintaa tukkivan veto-oikeuden osalta. Vakituisista maista Ranska on jopa ilmoittanut valmiudestaan rajoittaa kyseisestä etuoikeutta, jota on nimitetty suoranaiseksi "järjestäytyneeksi tekopyhyydeksi". ⁽ ¹³ Syyskuussa 2014 Ranskan aloitteesta tehtiin esitys veto-oikeudesta pidättäytymisestä kansanmurhan, ihmisyyttä vastaan kohdistettujen rikkomusten tai laajamittaisten sotatoimien määritelmät täyttävissä olosuhteissa. "Suuresta viidestä" ainoastaan Iso-Britannia tuki aloitetta. 

On selvää, että Ukrainan presidentin turvallisuuneuvoston edessä esittämä toimenpideohjelma ja vetoomus siihen reagoimiseksi osui hedelmälliseen maaperään. Eri maiden lähettiläät pohjimmiltaan tiedostanevat toimissaan alati kyseisen ristiriidan raskauttaman organisaation kantaman valuvian, kansallisuudesta riippumatta. Ennen kuin ukrainalainen pääsi ääneen, Venäjän lähettiläs ei ollut kuitenkaan käyttämättä tilaisuutta hyväkseen piikitelläkseen, kuinka alkamaisillaan oleva turvallisuusneuvoston avoin istunto oli vastoin hänen näkemyksensä mukaisia oikeita koollekutsumiskäytäntöjä järjestetty spektaakkeli yhden miehen stand up -show´n mahdollistamiseksi. 

Vaikkei kyseinen henkilö kaiken järjen mukaan sen varsinaisen spektaakkelin ylöspanosta vastuussa ole, näyttää siltä, että hän syöttelee kontoilleen viskattua polttavaa palloa sinnikkäästi eteen päin. Aloitteisiinsa liittyvä painoarvo on sattuneesta syystä hieman eri luokkaa kuin yhdenkään eri maissa toimineiden tai parasta aikaa vaikuttavien toimittajien, tutkijoiden, suurlähettiläiden, poliitikkojen tai viranhaltijoiden – kenenkään huolenpitoa ja osallisuutta väheksymättä. 

Viimeisimpien tietojen mukaan ensi kesänä puolueettomaksi mielletyn Sveitsin kamaralla järjestettäisiin alkuvuodesta vireille saatettu maailmanlaajuinen "Ukrainan rauhankonfenssi", jonne myös Suomi on jo ennättänyt ilmoittaa osallistuvansa ja auttavansa globaalin etelän valtioiden mukaan saamisessa. 

Suhteellisen mielenkiintoista on, kuinka Kiina vastaa Ukrainan esittämään kutsuun. Pallo on sinnekin joka tapauksessa syötetty. 

Onko hyväksyttävä ihmisluontoon koodattuna tosiasiana, että diktatuurisia hallintoja on aina ollut, tulee aina olemaan ja että niiden kuuluu oikeutetusti saada ilmentää, puolustaa ja pönkittää olemassaoloaan mielivaltaisilla, väkivaltaisilla laajentumispyrkimyksillä? 

                                                                                                                                12. 5. 2024.

____________

Viitteet, taustaa:

¹ ⁾ Brian Urquhart: "A Life in Peace and War". Harper & Row. 1987. First Edition. Epilogi. 

(Brian Urquhart [1919-2021] oli brittiläinen kansainvälinen virkamies, toisen maailmansodan veteraani ja kirjailija. Hänellä oli merkittävä rooli Yhdistyneiden Kansakuntien perustamisessa. Hän toimi useamman pääsihteerin avustajana ja poliittisten erityisasioiden alipääsihteerinä. B.U. johti v.1956 perustetun rauhanturvajoukko-organisaation käynnistämistä. )

² ⁾ Paul Gordon Lauren: "The Evolution of International Human Rights". University of Pennsylvania Press. 1998. Luku 5. "A ' People´s War' -The Crusade of World War II".

 ³ ⁾ United Nations Charter Signing. Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan allekirjoitustilaisuus San Franciscossa kesäkuussa1945. American History TV. C-Span.

⁴ ⁾ Vuoden YK:n ystävä Martti Koskenniemi. Suomen YK/UNA Finland. YouTube. Ensiesitys 24.10.2023.

⁵ ⁾ Yhdistyneet kansakunnat -kanava. YouTube. Kohta 18:00 -19:00.

(Viittaus YK:n turvallisuusneuvostossa 22.12. 2023 suoritettuun äänestykseen, jossa hyväksyttiin Israel-Palestiina konfliktiin liittyvä päätöslauselma humanitaarisesta avusta. USA:n lähettilään äänestyskäyttäytymiseen kiinnitettiin huomiota, koska hän nosti ensin käden puoltaakseen aloitetta, kunnes takana istuva delegaation jäsen painoi lähettilään käden alas. Hetkeä myöhemmin lähettiläs nosti kätensä uudestaan, ei vastustaakseen päätöslauselmaa, vaan ilmaistakseen pidättäytyvänsä äänestämästä.  Turvallisuusneuvoston 15 jäsenestä 13 äänesti päätöslauselman hyväksymisen puolesta. Äänestystä edelsi Venäjän väite USA:n ylläpitämästä taktikoinnista pysyvän tulitauon aikaansaamiseksi kyseisellä alueella. USA vastasi syyttämällä Venäjää tekopyhyydestä viitaten sen toimintaan Ukrainassa. Lopulta molemmat, sekä USA ja Venäjä pidättäytyivät äänestämästä. )

⁶ ⁾ U.N. Security Council holds an open session on Ukraine – as it happened. Guardian News. YouTube. 20.9.2023.

⁷ ⁾ Ukraine president addresses UN Security Council. C-Span. 5.4.2022.

⁸ ⁾ U.N. Security Council meeting on Russian invasion of Ukraine. C-Span. 24.8.2022.

⁹ ⁾ Heikki Ylikangas: "Oikeus historiallisena ilmiönä". Luku II. "Antiikin oikeuselämä". Suomen lakimiesliiton kustannnus Oy. Helsinki. 1978.

¹⁰ ⁾ U.N. Security Council Holds Emergency Meeting on Russian aggression of Ukraine. C-.Span. 23.2.2022.  Kohdan 1:53 - 3:34 päätteksi.

¹¹ ⁾ Volodymyr Zelensky´s speech at U.N. Security Council. Full text. 20.9.2023.

¹²  ⁾Yle Areena. Eilisen ääni. 

" Yhdistyneet kansakunnat 40 vuotta. YK:n perustamisesta tuli kuluneeksi 40 vuotta kesäkuussa 1985. Peruskirjan mukaan YK:n tärkein tehtävä on rauhan ja turvallisuuden ylläpito maailmassa, mutta miten YK oli onnistunut tehtävässään? Merja Miikkulainen haastatteli entistä YK-suurlähettilästä Max Jakobsonia Tänään iltapäivällä -lähetyksessä, jonka juonsi Päivi Istala. " Julkaistu 9.3. 2021.

¹³ ⁾ Thomas Weiss: "What is Wrong with the United Nations and How to Fix it?" Polity Press. 2008. Esipuhe Brian Urquhart. Sitaatti luvusta 1."Westphalia, Alive But Not Well".

⦁ Yle Areena. Pieleen mennyt historia. Mikä suurvaltoja vaivaa?

"Maailmaa jaetaan taas vahvimpien kesken. Palaamme jälleen imperialismin ja suurvaltapolitiikan aikaan. Fantasiat paluusta suurvallaksi kummittelevat Venäjällä ja Kiinassa. Suurvaltapolitiikka kriisiytyi 1900-luvun alussa maailmansodissa ja sotien jälkeen heräsi toivo neuvottelun ja sopimisen voimasta. Perustettiin ensin Kansainliitto ja sitten Yhdistyneet kansakunnat, mutta nämä ovat olleet voimattomia imperialismin edessä. Uusia sotia ei olla kyetty ehkäisemään neuvottelemalla. Mistä suurvaltojen kamppailu juontaa juurensa ja onko sille mitään vaihtoehtoja? Näitä kysymyksiä pohtivat globaalihistorian yliopistonlehtori Risto Marjomaa, Kiinan kulttuurin ja historian tutkija, yliopistonlehtori Tiina Airaksinen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren." Julkaistu 30.1.2024.

⦁Yle Areena.  Leikola ja Lähde. YK ja Suomi.

"YK täytti lokakuussa 70 vuotta. Maailmanjärjestö perustettiin toisen maailmansodan jälkeen edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia. Suomi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1955 lähtien. Millainen on ollut Suomen rooli tässä maailman suurimmassa valtioiden välisessä yhteistyöjärjestössä? Ja miltä näyttää YK.n tulevaisuus nyt kun maailmassa on jälleen kerran monta samanaikaista kriisiä? Markus Leikolan vieraana on pitkä linjan diplomaatti ja ulkopolitiikan vaikuttaja ministeri Jaakko Iloniemi." Julkaistu 6.11. 2015.