Rautaesiripun kirskuntaa

     "Diktatuuri alkaa aina hyvin. Edelliset vallanpitäjät 

tuhotaan. Toivo herää.

     Joka yleistää on hölmö. (Blake)

     Diktatuuri on hyvästä.

     Sen monimuotoisten ... En pysty täydentämään 

ajatusta. Mutta jos sitä on oikeassa, niin sen vallitessa

voi levittää käsityksiään.

       Diktatuuri alkaa aina hyvin. Myös loppu on hyvä. 

       Sen loppu on hirveä.”

 

                                               -Paavo Haavikko- ⁽ ¹

Silta.
Viemärin kansi.
Budapest. Unkari. Maaliskuu 2014.

"Rauta ylös!"

Teatterin järjestäjä tietää, milloin rautaesirippua koskeva nostokäsky ennen näytöstä kuulutetaan. Voisi kuvitella, että mikäli jokaista esitystä valvovalta paloviranomaiselta kysyttäisiin, rautaverhon annettaisiin olla alhaalla niin pitkään kuin mahdollista. 

Jos taiteelliseen vaikutelmaan sopii, rautaverho voikin olla paikallaan siihen saakka kunnes yleisö on asettunut katsomoon. Joskus taidetta tehdään myös raudan edessä. Efekti on tehokas ja paljastava. Kun taustakrumeluuri poistuu, esiin astuvien ihmisten, näyttelijöiden, ilmaisun on syytä olla erityisen pelkistettyä. Falskius paistaa läpi.

Tulipalon sattuessa rauta luonnollisestikin lasketaan taas alas, vaikka kesken esityksen. Tarkoitus on suojata kaikkia irti päässeen tulen leviämiseltä. 

Rautaesirippu poliittisena terminä on tehnyt paluun. Se haastaa. On otettava kantaa, koska rautaverho on tulossa kirskuen takaisin. Sitä raahataan suurieleisesti paikoilleen. Se on jo eteisessä, suorastaan kynnyksellä. Tulkinnasta riippuen sen voi katsoa jo rojahtaneen rytisten alas kuin giljotiinin terä sinä aamuna, kun Venäjä avasi tulen Ukrainaa vastaan. Kyseisestä romusta oltiin pääsevinään jo kertaalleen eroon. Vaan kuinkas sitten kävikään. 

Jokin meni pahasti pieleen. 

Paniikissa rautaa ei käytetä raaka-aineena siltojen rakentamiseen.

Toisin kuin teatterinäyttämön ja katsomotilan jakavaa paloesirippua, tätä kansojen välistä rautaa ei ikävä kyllä voi kuvailla yksiselitteisillä, kaikkien etuja ajavilla turvallisuusnäkökohdilla. Yhden turva on toiselle punainen vaate. 

Suomalaisten osa on ollut koko itsenäisyyden ajan terästäytyä suhteessa tosiasiaan, joka saa ilmiasun numerosarjana 1343,6  km. ⁽ ²  Tuollaiselle matkalle mahtuu pitkä ja raskas pätkä rautaa pienen, vaikkakin sisukkaaksi tiedetyn maan kylkeen.

Kansainvälistä kuuluisuutta saavuttanut, Suomen asemaa ja ulkopolitiikkaa kuvannut haukkumasana ei enää taida neutraloitua. 

Rauta alas?

                                                                                                                                             17. 4. 2022.

________

Viitteet:

 ¹ ⁾ Paavo Haavikko: Puhua, vastata, opettaa. Otava. 1973.

 ² ⁾ Suomen kuvalehti. Rajalla. Ukrainan sota muutti elämän Suomen itärajalla. 13.4. 2022.