Tuuleltako vastaus? – jäävätkö amerikkalaista politiikantekoa hämmentävien myyttisten tiedostojen haavoittuneet henkilöt satuhahmoiksi vallankäytön pyörteisiin?

Every child believes at some period of his life—and this is not only at rare moments—that because of his secret wishes, if not also his clandestine actions, he deserves to be degraded, banned from the presence of others, relegated to a netherworld of smut.

Jokainen lapsi uskoo jossain elämänsä vaiheessa – eikä vain harvoina hetkinä – että hän salaisten toiveittensa, kenties myös salaisten tekojensa vuoksi, ansaitsee tulla nöyryytetyksi, karkotetuksi muiden ihmisten seurasta ja sysätyksi jonkinlaiseen saastaiseen alamaailmaan.

- Bruno Bettelheim -

                                                                                Helsinkiläisen kivijalkaliikkeen
                                                                                              näyteikkuna. 2021.

Olipa kerran kymmenvuotias maalaistyttö, joka oli päässyt koulun kesälomalla käymään Helsingissä. Tädin luotsaamalla kaupungin keskustaan suunnatulla shoppailukierroksella vastaan leijaili yhtä kauppakujaa pitkin ihan oikea prinsessa – sellaisena tyttö edellisenä kevättalvena Miss Suomeksi valitun kultakutrisen ilmestyksen koki. Lapsen häikäistyneisyys oli nähtävästi sitä luokkaa, ettei kyseinen, sittemmin iskelmätähtenäkin ansioitunut nuori nainen voinut olla sitä rekisteröimättä. Lähes säälinsekainen, itsetietoinen, mutta ymmärtäväinen, hellähkö hymy luotiin tyttöön kovin

korkealta, hienosti pukeutunutta pitkää vartta koristavilta enkelimäisiltä kasvoilta. 

Parikymmentä vuotta myöhemmin tyttö oli muuttanut pääkaupunkiin. Työmatka taittui saman käytävän läpi. Huomio kiinnittyi juuri edellisen kohtauksen tapahtumapaikan kohdalle perustetun vaatehtimon edustalla toistuvasti ilmenneeseen näkyyn. 

Liikkeen sisäänkäynnin tuntumaan näyteikkunoiden edustalle aseteltujen vaatelaarien ympärillä oli lähes aina lauma nuoria tyttöjä hipelöimässä niihin kasattuja paitoja. Heidän kehonkielestään välittyi, ettei fokus kuitenkaan ollut vaatteissa. Sivustalla seisoskeleva eksoottisen näköinen mies seurasi ilkamoivalla katseellaan tyttöjä mairea hymy huulillaan. Hän oli selvästikin liikkeen toiminnasta vastaavan tahon edustaja tai itse omistaja. Tytöt tuntuivat olevan korostetun tietoisia, että he olivat miehen herkeämättömän huomion kohteina. Syntyi vaikutelma, että tytöt tunsivat olevansa imarreltuja, he hehkuivat kuin prinsessat. 

Vuosituhannen alussa sanomalehdessä kirjoitettiin, että kyseisen firman omistajan oltiin katsottu useiden vuosien ajan syyllistyneen suunnitelmallisesti mm. sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaan toimintaan. Muutaman vuoden kuluttua tapauksen seurantajutusta saattoi lukea, että vankeustuomiota

oli alennettu hovioikeudessa. Aikakauslehteenkin asiasta kirjoitettiin. Kerrottiin, että  suosittu "nuorten naisten muotiliike" kykeni tarjoamaan paikan huomattavalle määrälle peruskoululaisia "tettiläisiä" eli työelämääntutustujia, firman omistajan mukaan jopa sadalleviidellekymmenelle harjoittelijatytölle vuodessa. Epäasiallisuuksien kohteeksi päätyneistä tytöistä muutama oli uskaltanut nostaa syytteen. Yksi aikaisempi yritys oli jäänyt kaupunginviskaalin pöydälle. 

Seitsemän vuotta sitten uutisointiin tunnetun amerikkalaisen investointipankkiirin päätyneen pidätetyksi alaikäisiin kohdistuneesta seksikaupasta epäiltynä. Muutaman viikon kuluttua hänet löydettiin haavoittuneena ja hän menehtyi vammoihinsa. Kuluvan vuoden tammikuussa Yhdysvaltain oikeusministeriö julkaisi kolme miljoonaa sivua materiaalia tapaukseen liittyen. Aineisto on nähtävissä oikeusministeriön ylläpitämässä verkkopalvelussa. 

Suomalainen Yhdysvaltojen historiaan, politiikkaan ja uskontoon erikoistunut tutkija kertoo "Trump, Iran ja Epstein" -aiheisessa haastattelussa, että koko tapaus ja sen käsittely ovat niin syvästi politisoituneita, että oikeat uhrit unohtuvat. Unohdetaan se mitä on tapahtunut – se, kuinka paljon tämän tyyppistä toimintaa – pedofiliaa ja "modernia orjakauppaa"– on ollut olemassa. FBI:n tiedostot eivät kuitenkaan todista mitään, koska ne koostuvat huhupuheista. Kun faktatietoja ei ole olemassa, syntyy salaliittoteorioita, joiden puitteissa esiin nousevia seikkoja käytetään lyömäaseina yksittäisiä henkilöitä vastaan. 

Suomalainen toimittaja on ottanut urakakseen seurata myyttisiä mittasuhteita saavuttanutta tarinaa kuluvan vuoden toukokuulle saakka. Kirja on epäilemättä hyvä ja ansiokas. Jos yksityiskohdat kiinnostaisivat, sen voisi lukea. Edellä mainittu tutkija päätyi monipolvisessa kyseistäkin teemaa sivuavassa haastattelussa lopulta aiemmin kuvatusta yhteenvedosta välittyvän tosiasian äärelle. Toimittajan koostaman kirjan viimeisessä kappaleessa kiteytyy samansuuntainen toteamus. 

Kyse ei ole kuitenkaan vain detaljeista, dokumenteista, sähköposteista ja oikeudenkäyntipöytäkirjoista vaan ihmisistä ja uhreista kaiken takana. Uhrien kivut ja tuska eivät päättyneet Epsteinin kuolemaan. He joutuvat kantamaan Epsteiniä mukanaan päättymättömänä tarinana omaan kuolemaansa saakka.

Varmaa on, etteivät he koskaan kokeneet olleensa, ole kokeneet tai tule kokemaan olevansa oman elämänsä kuningattaria. 

                                                                                                                                            15. 7. 2026. 

__________

Viitteet, lähteet, taustaa:

⦁Bob Dylan: Blowing in The Wind. Suom. sanat: ”Tuulelta vastauksen saan".

⦁Bruno Bettelheim. The Uses of Enchantment. The Meaning and Importance of Fairytales. Vintage Books Edition. 1977. Suom. "Satujen lumous: merkitys ja arvo." Sitaatin käännös: tekoäly.

⦁Puheenaihe. Trump, Iran ja Epstein (Markku Ruotsila). 15. 3. 2026.

⦁Tomi Lindblom: Jeffrey Epstein. Päättymätön tarina. E-kirja. Lind & Co. 2026.