Omat ja toisen mokkasiinit –yhtenäiskulttuuria ja respektiä

 

"Puolue, jota johdetaan maahanmuuttovastaisella maailmankuvalla ja moraalilla, on minulle mahdoton. Maahanmuutto ei minulle ole ollut se kysymys. Ihmiskuvani on erilainen ja minulle on ihan mahdoton ajatus vihata ihmistä, muukalaista tai toisuskoisia."

                                                                        -Timo Soini- ⁽ ²

                                                                              

                                                                 

Kansalaistori. Helsinki. 2021.

On paikkoja ja tiloja, joissa jopa ns. siviiliminä jotenkin väistyy. Synnytyslaitos tai leikkipuisto. Ehkä varusmiespalveluksen suorittajilla on jotain samankaltaista yllättävääkin vapauden kokemusta, joka saattaa selittyä vaikkapa sosioekonomisen statuksen, kenties stressaavan toimijuuden etsinnän tai sen ylläpidon hälvenemisenä. On kuin oltaisiin yhteiskuntapalveluksen äärellä, ilman leimoja tai sitoumuksia mihinkään muuhun kuin esim. että saataisiin nämä ihmisen alut tolpilleen joku päivä. Tämänkaltaiset elämänvaiheet on annettu, otettu tai valittu ja ne ovat osa jotain yhtenäiskulttuuriksi luokiteltavaa sukupolvikokemusta. 

Tähän rinnastettavana rastina saattaa yllättäen toimia myös asukaspysäköintitalon tuulikaappi, paikka, joka näyttäytyy suhteellisen neutraalina välitilana – ainakin siihen saakka kunnes tulee todennäköisesti luokitelluksi sen auton perusteella, jota haltijan elkein lähestyy.

Kun tuohon neutraaliksi mieltämäänsä kuplaan iskee odottamaton sähköisku kauhun ja vahvan antipatian muodossa, päätyy varustamaan itselleen eräänlaista survival-kit -tyyppistä selviytymispakettia.

Aamulla, kiireessä, nopea vilkaisu parkkitalon yläkerroksesta laskeutuvaan omanikäiseen naishahmoon. Piirteistä hahmottuu välähdyksenomaisesti tajuntaan tarttuneita piirteitä jostain ajankohtaisen uutiskuvaston henkilöstä. Kavahdus. Vastapuoli ei luonnollisestikaan voi olla noteeraamatta kohtuutonta muutosta neutraalissa perusilmeessä. Hymähtää yllättyneenä. Pieni molemminpuolinen hämmennyksen hetki siis. Vastahymy. Pikakelaus takaisin. Joo – sovin itseni kanssa – vaikka tunnistus oikeaan olisi osunutkin, vaikka vastaan kävellyt kavahtamani hahmo olisikin ollut kyseinen nainen ja vaikka ihmiskäsityksemme ja mitä todennäköisemmin myös maailmankuvamme ratkaisevasti toisistaan poikkeaisivatkin, niin olisimme sentään ennen kaikkea naapureita. Hyvää huomenta. 

Jos se olisit ollut Sinä, joksi Sinua aluksi luulin ja tapaisimme tässä maailmantilanteessa ja yhteiskunnallisessa ilmapiirissä, mutta parikymmentä vuotta aiemmin seuraavan ajatusleikin oletettujen henkilökohtaisten olosuhteiden vallitessa lähiömme leikkipuistossa pienten lastemme kautta – hiekkalaatikon reunalla – olisimme varmaankin jutelleet kurahousuista ja välikausivaatteista, yövalvomisista ja korvatulehduksista. 

Ehkä yritettäisiin yhdessä pohtia, että on se kumma, kun tässä hiekkalaatikossa joskus mukulat lyö toistensa hiekkakakut lyttyyn tai kaveria lapiolla päähän. Aina saa olla sanomassa samasta asiasta eikä millään jaksaisi siitä jankuttaa. Ehkä juteltaisiin, että oletko muuten huomannut, kuinka hieman isommilla aikuisten foorumeilla vastapareiksi asettuneita, yhtä jokin aika sitten perustetun kansanliikkeen perustajajäsentä, QAnon- ilmiön suomalaista perkaajaa sekä tämänhetkisen kannatuskyselyjä johtavan puolueen puheenjohtajaa yhdistää yksi asia: molempia on kiusattu pienenä. 

En ehkä kuitenkaan ottaisi puheeksi, mitä mieltä mahdat olla siitä, kun kirjoitellaan, että poliittinen väkivalta on tehnyt paluun. Että olet sitten niinkun perustamassa puoluetta, jonka nimi juontaa suoraan aikakaudelta, jolloin katsottiin asialliseksi ottaa poliittisia vastustajia pyörien päälle, viedä vähän ajelulle  ja päästää hengiltä. En.

Jo viitisentoista vuotta sitten alueen päiväkodin vanhempainillassa linjattiin, että neljäsosa alueen lapsista on ulkomaalaistaustaisia. Erilaisia. Tämän junantuoman äidin vanhempien maailmankuva joutui haastetuksi kertaheitolla: lapsenlapset elivät todellisuudessa, joka oli huolestuttavan kaukana keskisuomalaisen pikkukunnan elämänmenosta. Tilanne oli täällä isolla kirkolla kuitenkin hallinnassa jo tuolloin ja suvaitsevaisuuden rauhoittava aura hohkasi päiväkodin opettajien ja muun henkilökunnan ympärillä. Täytyy myöntää, että hieman jännittäisin, miten suhtautuisit joihinkin leikkipuiston asiakkaisiin.

En tiedä, rohkenisinko pyytää Sinua kertomaan vastoinkäymisistäsi  kansalaisvaikuttamisessasi. Kieltämättä olisi mielenkiintoista tunnustella, voisimmeko taivastella yhdessä kehityskulkua, jossa lähtökohdiltaan maahanmuuttoon kristilliseltä arvopohjalta, jokseenkin kriittisellä kierteellä suhtautunut puolue hajoaa lopulta kahtia flirttailtuaan kannattajakunnan äärioikeistolaisiksi piirtyvien rasistijäsenien kanssa. Omista arvoistaan käsin samoin perustein tuomiolle joutuneiden kohtelu ja kohtalo kun ei välttämättä ole ollut samankaltaista – ellei raja sitten vedetä suoraan lapsiin kohdistuvaan vihapuheen ja naisiin kohdistuvien raiskausfantasioiden ⁽ ³ välille.

Mahtaa kuitenkin tuntua katkeralta, kun itse päätyi erotetuksi siinä missä toisen tuomitun taakse sittemmin asetuttiin voimalla ja saatiin kauan kaivattu uudelleenorganisoituminen aiempaa selkeämmiksi koettujen jakolinjojen äärelle. Joukot järjestäytyivät uudelleenverhotun version ympärille. Tietyiltä osin lippulaivana toimineen tematiikan määrittelyssä näytti myöhemmin tapahtuvan taitavasti taktikoitu käänne. Vaikuttaa jopa siltä, että rasismia ei käytännössä kyseisen puolueen piirissä ole enää lainkaan. Hyvä, jos ⁽⁴ niin on.

Onneksi parlamentarismi takaa sen, että alati liikkeessä olevat mielipiteet ⁽⁵ voivat edelleen löytää väylän, kanavoitua edustuksellisessa demokratiassa.

                                                                                                                

                                                                                                                                        27. 3. 2021.

___________

Viitteet ja taustaa:

  Otsikossa viittaus Mary T. Latharpin runoon "Walk a mile in his Moccasins "/ "Judge gently."                                       

² ⁾ Lauri Nurmi: Perussuomalaisten hajoamisen historia. Into. 2017.

⦁Yle. Puolueet.Entiset perussuomalaiset haluavat perustaa uuden puolueen – Sinimusta liike julkaistaan  alkuvuoden aikana. 13.1. 2021.

⦁Helsingin sanomat. Silakat riviin marsi! 1.2. 2020.

⦁Iltalehti. Perussuomalaisten johtoon pyrkivän Jussi Halla-ahon rankka nuoruus: "Tunsin olevani sadistisen kiusaamisen kohteena". 10.6. 2017.

⦁Helsingin sanomat. Polittinen väkivalta teki paluun. Kolumni. Kimmo Rentola. 23.3.2021.

⦁Kirkko ja kaupunki. Sinimusta liike luo juutalaisen seurakunnan puheenjohtajassa Yaron Nadbornikissa mielleyhtymiä natsi-Saksaan: "Nämä ihmiset ovat eksyksissä oman ihmisyytensä kanssa." 5.2. 2021.

⦁Lapuan liike 1929-1932. Yle. 21.12.2019.

⦁Iltalehti. Timo Soinia hiillostettiin BBC:n haastattelussa. 21.2.2013.

  __________

Lisäykset 23.6. 2023.

³ ⁾ Linkki Helsingin sanomissa 17.2. 2022. julkaistuun juttuun: "Halla-aho kiisti maininneensa Biaudet´n raiskauskirjoituksessaan, mutta vanhasta versiosta nimi löytyy – näin Halla-aho selittää."
 ⁴ ⁾ Linkki Long Playssä 17.2. 2023 julkaistuun juttuun: "Riikka Purra: En missään nimessä koe olevani rasisti!"
⁵ ⁾ Linkki Helsingin sanomissa 18.6. 2023 julkaistuun juttuun: "Kuntapäättäjät selittävät tukeaan fasistiselle puolueelle: Kumppani perussuomalaisille."