Eläinkokeilla pääsee tiettyyn rajaan saakka. Tutkin ennen apinoita, mutta ne eivät osaa kertoa, mitä niiden tietoisuudessa liikkuu.
- Jessupin repliikki elokuvasta “Altered States” -⁽ ¹
Ravintolat on auki, ruokakaupat on auki… kaikki materiaalinen on auki... mutta entäs sitten se, joka tekee meistä ihmisiä?
- Säveltäjä Kaja Saariaho elävän taiteen ja
tapahtumatuotannon rajoituksista -⁽ ²
 |
Kalliomaalaus. Sarakallio. Laukaa. 1991.
Savinen tuikkulyhty.
Takkatuli. TV-sovelllus. LG Content Store.
|
Kun on eristyksissä ja kun tilanne jatkuu tarpeeksi kauan, alkaa hakea piinaan etäisyyttä ajatusleikillä, jossa sijoittaa itsensä laboratoriohäkkiin.
Totutusta poiketen ei pääsekään museoihin, kirjastoihin, elokuviin, konsertteihin eikä teatteriin, näkee edessään poismuuttaneen esikoisen jättämän tyhjän pinkopahvin, akryylivärejä, siveltimiä ja päätyy kokeilemaan, mitä tapahtuu, jos niihin tarttuu. Ei välttämättä ajattele miksi. Tuntuu vaan siltä. Eristäytyneisyys aiheuttanee sen, että kun virikkeet karsiutuvat, totutuille taide-elämyksille hakee korvikkeita.
Paleoarkeologit, antropologit ja esihistorioitsijat kertovat Kivikauden keksinnöt -dokumentissa, että nimen omaan taide erotti ihmisen eläimestä. Se, että Homo Erectus loi käsikirveen, monellakin tapaa vallankumouksellisen taidonnnäytteen päästäkseen ns. elämässään eteenpäin, ei nähtävästi ole yhtä merkittävä virstanpylväs – vaikka vertautuukin höyry- ja tietokoneeseen. Tosin kerrotaan, että jotkut eläimiksi luokiteltavatkin ovat tarttuneet esineisiin työstääkseen toisia kappaleita, joskus jopa muokanneet kivenmurikoita ja keppejä työskentelyyn sopivammiksi.
Käsikirves ei ole taidetta? Se ei riitä erottamaan meitä eläimestä?
Taide saa siis olla tai sen pitää olla jotain, josta ei äkkipäätään arvioituna ole mitään ns. yksiselitteistä tai suoranaista käytännön hyötyä, kuten kivikirveestä kiistatta on ollut?
Ehkä.
Joka tapauksessa katsotaan, että luolamaalaukset täyttävät taiteen kriteerit ja että nimen omaan taide teki meistä ihmisiä. Kerrotaan myös, että taiteen ohella ihmisen erottaa eläimestä myös tiede ja kyky luoda eettinen normisto.
Kyseisen saksalaisdokumentin mukaan kaikista näistä aivoitusten aikaansaannoksista, käsikirveestä, tieteestä ja eettisestä normistosta, taiteella katsotaan olleen ihmisyyttä määriteltäessä ensimmäisenä tilausta ja edellytyksiä? ⁽ ³
Oi!
Kiista siitä, olivatko ensimmäiset taideteokset neandertaalinihmisen vai nykyihmisen luomuksia haastaa tutkijoita.
Aivan sama. Alkukantaisen kulttuurinälän valtaama maalari voi antaa koko ihmisyyden tunnistamisen historian virrata kauttansa takertumatta pieniin yksityiskohtiin.
Kun päätyy ilman alan koulutusta tekemään kokeita väreillä, sommitteluilla, jonkintyypppisellä alkeellisella visuaalisella rytmitajulla ja innostuu puuhasta, löytää itsensä miettimästä, mitä tuotoksille oikein pitäisi tehdä. Tuntikausien meditatiivisesta työstä jää enemmän tai vähemmän ei-esittävä jälki, jonka merkitys avautuu vain itselle ja johon syntyy omituinen kiintymyssuhde. Taulujen poisheittäminen tuntuu väärältä teolta. Säilytystilaakaan ei loputtomiin ole.
Kuvataidekoulut käynyt alanvaihtaja kertoo, että on olemassa maalareita, jotka eivät “tajua lopettaa”, vaikka taulut eivät mene kaupaksi. Piireissä tuntuu olevan siis kirjoittamaton sääntö, että tällaisissa tapauksissa pitäisi vähintäänkin muuttaa tyylilajia tms. Kysymys, mitä jos on sisäinen pakko, joka aiheuttaa tämän ylituotannon ja ammattilaiselle kieltämättä ikävän kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuden, ohitetaan jotenkin asiaankuulumattomana. Hienotunteisuus kai estää jatkamasta sinänsä mielenkiintoista keskustelua.
Ihmisen etologia lähestyy taidetta sisäsyntyisenä ilmiönä, jonka tarkoitus on kurottautua muita ihmisiä, toisinaan myös ylimaallisia olentoja kohti. Luolamaalausten funktiota ei ole varmuudella määritelty, mutta arvellaan niiden liittyvän uskonnollisiin riitteihin. Suomalaisten kalliomaalausten tutkimuksessa on päädytty tukemaan teoriaa, jonka mukaan esim. kaatuneiden eläinten ja ihmisten muodostamat parit viittaavat shamanismiin. Oma naiivi oletus lapsena nähdyistä kalliomaalauksista oli, että luolamiehet olivat merkinneet toisilleen tiedonantoja hyvistä metsästysapajista.
Sunnuntaimaalari ei välttämättä miellä itseään tavoittelemassa yhteyttä toisiin ihmisiin, ei varsinkaan potentiaalisiin mesenaatteihin, sisustuselementtien hankkijoihin tai taiteenkeräilijöihiin. Tähtäimessä ei välttämättä ole spesialiteetti ekstaasitekniikoissakaan.
Tutkittaessa estetiikkaa ja kuvataiteita (“fine arts”) ihmisen etologian tarjoaman biologisen lähestymistavan näkökulmasta on päädytty antamaan simpansseille maalaustarvikkeet. Jotain tunnistettavaa löytyykin kokeen kuvauksesta, jonka mukaan "aktiviteetti toi mieleen leikin ja se suoritettiin tekemisen itsensä vuoksi. Eläimet tiesivät, milloin olivat valmiita ja välttivät “maalauksen” tuhoamista päällemaalaamalla." Simpanssien raportoidaan myös kehittäneen yksilöllisiä, rytmin ja muodon tajusta viestiviä tyylejä, joita ne kykenivät varioimaan ja jalostamaan ajan myötä. ⁽ ⁴
Mihin tässä vielä päätyykään.
Ihmisen ollessa kyseessä taiteelliseen luovuuteen kuitenkin katsotaan alun perin liittyvän aina tietty tarkoitus. Musisoinnin esim. katsotaan kehkeytyneen tanssia, seremonioita ja lasten nukuttamista varten. Lisäksi erilaisen perimätiedon katsottiin tallentuvan muistiin ja välittyvän eteenpäin, kun se modifioitui rytmiseen muotoon. Tarkoituksena oli myös tuottaa silkkaa esteettistä nautintoa.
Taide on aina pyrkinyt kommunikoimaan. On kylläkin taidetta, joka leikittelee aistihavainnoilla “taidetta taiteen vuoksi” -tyyppisesti, mutta saattaa päätyä tällä tavoin huomion kaapattuaan vaivihkaa viestimään tehokkaasti esim. jonkin eettisen normin tiimoilta. Kantaaottavuus ja sen valjastaminen brändyksen välineeksi on joidenkin havaintojen mukaan nykyään suorastaan taiteen elinehto. ⁽ ⁵
Jos ei juutu jääkautisten luolamaalausten tekijänoikeuksiin, voi keskittyä ihailemaan tapaa, millä aihetta on käsitelty. Useimmat värikkäistä eläinhahmoista on sijoitettu kauas luolan perälle, päivänvalon ulottumattomiin, suojaan sateelta ja tuulelta. Niiden tekeminen ja tarkastelu on ollut ja on mahdollista ainoastaan tulen varassa. Tästä on seurauksena kyseisen valaistuksen mukanaan tuoma erikoisefekti. Hahmot ikäänkuin heräävät henkiin. Tuli tuo lämmön, liikkeen ja valon.
Illuusion jostain elävästä.
24. 2. 2021.
______________
Viittaukset ja lähteet:
² ⁾ Yle Areena. Ylen aamu. Vieraana Kaija Saariaho. Mitä kulttuurin kokeminen ihmiselle merkitsee? (kohta 3.04 - 7.11)
Katsottavissa 28.2. 2021 saakka.
⁴ ⁾ Irenäus Eibl -Eibesfeldt: Human Ethology.
New York: Aldine de Gruyter. 1989
Luvut: Aesthetics and Fine Arts, Art as Communication
Lisäys 9.6.2022: Lisätty kappaleen viimeinen lause ja siihen liittyvä seuraava viite:
2017.
Kommentit
Lähetä kommentti