Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2019.

"Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat" - ihmisoikeudet ja niiden kannattavuus

Kuva
Kaikki me, jotka olemme olleet jossain ominaisuudessa todistamassa vauvan maailmaan saapumista, olemme kenties hätkähtäneet samaa asiaa: ihminen on täysin paljas, avuton ja armoillamme, auliina ottamaan vastaan mitä tuleman pitää. Ai Weiwei. Kiina. Yksityiskohtia teoksista Through (2007), Handcuffs (2011), Grapes (2015) HAM, Helsinki, 2016. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ensimmäisen artiklan ensimmäinen lause  " K aikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan " on suhteellisen yksiselitteinen.  Jos jokaisessa synnytyssalissa – herkkänä hetkenä – eteemme tyrkättäisiin ao. asiakirja, lienee oletettavaa, että ainakin tätä ratifioimansa artiklakokoelman ensimmäistä lausetta kaikkien valtioiden, kansojen, puolueiden ja erilaisten kuppikuntien edustajat lukisivat riemuiten ja suuren yhteisymmärryksen vallitessa.  Vanhan viisauden mukaan emme myöskään saa täältä mitään mukaamme, kun aika koittaa ja lähdemme pois. ...

Viestinnän vallassa – tiedonannon säätelyn mystiikkaa.

Kuva
Ladelmaa . Kirjanpainanta Euroopassa. 15. vuosisata.  Savitaulua . Kirjoittamisen esi-aste. Lähi-itä.  n. 3000 v. eaa.  Museum für Kommunikation , Berliini. 2018. Hammurabin lakia . Babylonia 1792-1750 eaa.  Musée du Louvre.  Pariisi, 2012. Viikonloppuaamuisin luen sanomalehden paperilta. Niin myös eilen, sunnuntaina. Edellisenä iltana oli tullut esiin uusi epäily lapsiin kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. Tällä kertaa ei kuitenkaan Oulussa, vaan Helsingissä. Annetaan ymmärtää, että myöhään lauantai-iltana suoritettu poliisioperaatio kenties liittyi juuri tähän rikosepäilyyn. Painotuoreeseen lehteen tieto ei kuitenkaan ollut ennättänyt. Sen sijaan printtiversioon oli ehtinyt aiempiin Oulun tapauksiin liittyvä juttu otsikolla: " Miten seksuaalirikokset saa kitkettyä Suomesta? " (HS.13.1.2019. Kotimaa A8). Siitä huolimatta, että leipäteksti kertoo kolmen ministerin jalkautuneen Ouluun ja neljännen luvanneen määrärahaa kriisiapuun, jutun pääpaino on siinä,...

Geeni on itsekäs – mitä tehdä vapaudella, veljeydellä ja tasa-arvolla?

Kuva
Louvre,   Pariisi,  Ranska. 2012. "La liberté guidant le peuple" I Kerran, melkein sata vuotta punaisten ja valkoisten jälkeen, vuosia ennen sinisiä , tarvitsin postimerkkiä. Löysin sellaisen jostain laatikon pohjalta. Ensimmäisen luokan postimerkki, selkeäpiirteinen Suomen lippu. Kansallinen symbolimme ikäänkuin liehui raikkaan näköisenä tuulessa.  Siitä huolimatta, että merkki oli lojunut laatikossa kauan, tarrapinta oli käyttökelpoinen. Mutta. Lippu herätti epämääräisen epämiellyttävän mielleyhtymän. Tajusin, että tämä kaikille suomalaisille tärkeä tunnus oli menettänyt – ainakin minulle – neutraliteettinsa yhden ainoan poliittisen puolueen populistisen propagandan seurauksena.  II Opiskelin suomalaista viittomakieltä. Opin, että viittomakieli, kuurojen oma kieli, kiellettiin Milanon kongressissa 1880. Kuurojen historiassa alkoi ns. oralismin aikakausi, joka kesti satakunta vuotta. Kuurot pakotettiin puhumaan, kuurojen kouluissa viittomakiele...

Piru Raamattua kääntää – tulkinnat, virheet ja niiden vaikuttavuus

Kuva
Espanja, Malaga, Centro historico. 2015 Olin jo jonkin aikaa hellinyt ajatusta, että kun Suomi on tullut ensimmäisen kerran mainituksi Tacituksen Germaniassa (98 jaa.), samassa yhteydessä on korostettu naisten ja miesten tasavertaisuutta.   Historiahylly sattui olemaan kirjaimellisesti käden ulottuvilla, kun istuin kirjaston lehtilukusalissa. "Ai tämä on se, missä puhuttiin ihme Fenneistä", muistin joskus mainostettaneen. Kyllä. Viimeisessä luvussa. Keisariajan Roomassa käytetettävinä olleiden, teoksen v. 1976 kääntäneen Tuomo Pekkasen mukaan sittemmin tuhoutuneiden karttojen ja lähteiden pohjalta luodussa kuvauksessa maailman äärilaita olimme me. " Fennit ovat ihmeen villejä. " Aha. Mutta mikä parasta: " Metsästys elättää yhtälailla sekä miehiä että  naisia. Nämä  näet seuraavat miehiä kaikkialle ja pyytävät osan saaliista. " Koin tämän voimaannuttavana ns. kansallisen identiteetin rakentumisen kannalta. Kuinka hienoa     olisi...