Ajatella!

Suomen ensimmäisen kuurojen koulun  ja viittomakielisen yhteisön perustajan, Carl Oscar Malmin museohuone.  Valkea talo. Helsinki. 2021. Tuttavalla on vaikea-asteinen kuulovamma. Ilman kuulolaitetta hän on käytännössä kuuro. Kuulolaite ei kuitenkaan palvele kaikissa tilanteissa. Ympäristöstä riippuen ääniaaltojen vastaanotossa on omat ongelmansa. Hän on kehittänyt itselleen huuliltalukutaidon. Kasvatusalan lähityöläisenä hän on viimeaikoina törmännyt kommunikaatiossaan maskimuuriin. Työyhteisössä tilanne on ajautunut kriisiin. Esimiehen johdolla on ryhdytty mukauttamistoimiin.  Toisen tuttavan teini-ikäinen lapsi on samantyyppisessä tilanteessa. Täysimittaisen työelämän tuomat haasteet eivät ole vielä ajankohtaisia, mutta sosiaalinen eristäytyneisyys syö nuorta enemmän kuin etäopetuksenkaan tuoma väliaikainen olosuhde. Teknologia ei kokonaan korjaa eikä korvaa yhtä, kuulon varaan perustuvaa kommunikaatioväylää.   Suomessa on n. 700 000 huonokuuloista. ⁽ ¹ Heidän...

  "Kun puhuttu kieli kirjoitettiin ylös, se muuttui vallankäytön välineeksi. Kielestä oli tullut tapa johtaa ja   koordinoida monimutkaisia, yli sukupolvien jatkuvia pyrkimyksiä, kuten kaupunkivaltioita, verojenkeruuta tai uskontoja." ⁽ ¹ I Rihvelitaulu. Kotimuseo. Uurainen. 2019. hmisen luurangon mallinnuksena käytettävästä opetus- tai kauhurekvisiittahärpäkkeestä puuttuu muutamia pieniä luita. Yksi niistä on kieliluu, puheen kannalta oleellinen kappale. Koska kyseinen osa lilluu kielen ja nielun lihasten varassa, sitä ei ole voitu mukaan järkevästi fiksata. On linjattu , että muilla puheentuottamismekanismiin osallistuvilla anatomisilla osilla – keuhkoilla, kurkunpäällä, suulla, nenällä, henkitorvella – on ensisijaisesti elämän kannalta tärkeämpiäkin funktioita kuin puhe: haistaminen, maistaminen, hengittäminen ja nieleminen. Ihmisen puheen ja kielen täsmällisemmässä jäljittämisessä kieliluun fossiili on kuitenkin ollut eräänlainen missing link. Siitä lähtien, kun kal...