Ajatella!

Atrain. Kotimuseo. Keski-Suomi.  Uurainen. 2019 Sain seitsemänvuotiaana tuliaislahjaksi matkamuistosaamenhatun. Paras ystäväni sai samanlaisen. Tuona kevättalvena menimme metsäretkelle vanhempiemme kanssa. Meillä oli uudet hatut päässä. Isät sytyttivät nuotion. Kaikki istuivat sen ympärillä. Asetelma teki tehtävänsä ja pian aikuiset päätyivät todistamaan, kuinka – ikäänkuin – joikasimme heille ystäväni kanssa käsi kädessä että hoila-loila-lappalainen, hoila-loila-lappalainen. Tunnemuistiin on jäänyt, ettemme olleet yleviä. Esityksemme oli riehakkaan apinoiva, olimme olevinamme vitsikkäitä.  Kun kohtaamme saamelaisia saamelaisalueen ulkopuolella, esiin nousevat erityisesti kielelliset oikeudet . Vaikka vähemmistökielten asema on toki tärkeä asia, saamelaisuudessa on kuitenkin kyse suhteellisen laajasta paketista kulttuurien välisen kompetenssin näkökulmasta -kuten kolonialismista, maaoikeuksien palauttamisesta , ihmisoikeusrikkomuksista, oikeudesta määrittää ku...

⦁ Yksityiskohta Eetu Iston teoksesta "Hyökkäys"  (1899). Painokuva. Kirpputori. Helsinki. 2017. ⦁ Maalikerrostumia. Aleksis Kivi -huoneen seinä. Lapinlahden sairaalarakennus (1841). Helsinki. 2019. ⦁ Peltoa. Keski- Suomi. Uurainen. 2017. Suomen  satavuotissyntymäpäivänä  6.12. 2017  Kansallismuseon ovet olivat avoimet. Juhlamieli järkkyi pahasti pois lähtiessä. Muiden museovieraiden joukosta erottui seurue pari- kolmekymppisiä uusnatseja. Se mahdollinen, eräissä vuoden 2018 itsenäisyyspäiväkulkueissa esiintynyt hakaristilippu oli kenties jäänyt repun mukana narikkaan, mutta vaatetuksesta ja muista ulkonäköön liittyvistä viesteistä ei voinut erehtyä. Myös ilmeet kertoivat paljon, jos sellaiselle on herkistyäkseen.    Juhla oli yhteinen, näkökulma todennäköisesti ei.     Joskus huomaa, että julkisessa keskustelussa termit nationalismi  ja  kansallismielisyys  menevät vähemmän iloisest...